Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Yle - höyryradiosta digiaikaan / Reporadiosta digitelevisioon /

Politisoituuko Yleisradio

1968

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Politisoituuko Yleisradio 12.03.1968 | kesto: 34:06 (Audio)

Yleisradio oli 1960-luvun lopulla siirtynyt kannanottoja kammoavasta kaudesta aikaan, jolloin keskusteltiin jopa toimittajien valinnasta puolueperustein.

Yhden ajattelutavan mukaan Yleisradion politisoiminen alkoi 1960-luvulla pääjohtaja Revon kaudella. Toisen näkemyksen mukaan se alkoi jo neljäkymmentä vuotta aikaisemmin heti Yleisradion alkuvaiheissa.

Jukka Häyrisen ohjelmassa tarkastellaan Yleisradion suhdetta päättäjiin ja poliittisiin intohimoihin eri aikakausina. Puolueettomuudesta, tasapuolisuudesta ja päällikkö- ja toimittajanimitysten perusteista vaihtavat mielipiteitä toimittajat Unto Miettinen, Reino Paasilinna ja Martti Silvennoinen, ohjelmajohtaja Jussi Koskiluoma sekä hallintoneuvoston puheenjohtaja Erkki Raatikainen ja varapuheenjohtaja Atte Pakkanen.

Kahden veteraanitoimittajan, Martti Silvennoisen ja Unto Miettisen näkemykset olivat melko lähellä toisiaan, vaikka heidän painotuksensa poikkesivat toisistaan. Sitoutumattoman Silvennoisen mielestä poliittisia toimittajia tarvittiin tasapainon vuoksi, mutta yhtä paljon olivat tarpeen sitoutumattomat.

Kansandemokraatti Miettinen ilmaisi vankkumattoman solidaarisuutensa sitoutumattomille toimittajille, mutta hänestä Ylen toimittajakunnan olisi hyvä kohtuullisella tavalla myös heijastaa katsojien ja kuuntelijoiden yhteiskunnallista koostumusta. Se monipuolistaisi Ylen tarjontaa ja lisäisi luottamusta siihen. Radio- ja tv-toimittajien liitto RTTL puolestaan vastusti puoluepoliittisia toimittajanimityksiä jyrkästi.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: hallintoelimet, henkilöstöpolitiikka, johtajat, ohjelmapolitiikka, parlamentaarinen valvonta, poliittinen kontrolli, poliittisuus, propaganda, puolueettomuus, radio, Radio- ja televisiotoimittajien liitto, radiojournalismi, rekrytointi, televisio, televisiojournalismi, toimittajat, työhönotto, valtataistelu, virkanimitykset, YLE, Yleisradio, yleisradiotoiminta, yleisradioyhtiöt