Elävä arkisto / Oma elämä / Juhlapäiviä ja perinteitä / Suomi 90 vuotta /

Iskelmät sodassa

1940 - 1944

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Elämää juoksuhaudoissa, es. A. Aimo vuosi 1940 | kesto: 3:11 (Audio)
Pienet kukkivat kummut, es. Georg Malmstén 18.11.1940 | kesto: 3:01 (Audio)
Kirje sieltä jostakin, es. Kauko Käyhkö 19.11.1940 | kesto: 2:59 (Audio)
Eldanka-järven jää, es. Korsukuoro vuosi 1942 | kesto: 2:59 (Audio)
Äänisen aallot, es. Georg Malmstén 10.03.1942 | kesto: 3:05 (Audio)
Liisa pien´, es. Aune Antti vuosi 1942 | kesto: 2:58 (Audio)
Älä sure tyttökulta, es. Kauko Käyhkö 18.06.1942 | kesto: 3:02 (Audio)
Karjalan Katjuusa, es. A. Aimo vuosi 1943 | kesto: 3:09 (Audio)
Iso-Iita, es. A. Aimo vuosi 1943 | kesto: 2:58 (Audio)
Äänislinnan kirjeenkantaja, es. Eirto ja Kinnunen vuosi 1943 | kesto: 2:58 (Audio)

Sota-aika ei synnyttänyt vain propagandakupletteja vaan myös iskelmäklassikoita. Hyviä sävelmiä ei vierastettu, vaikka ne olisivat olleet peräisin vihollisen puolelta.

Venäläinen valssi Elämää juoksuhaudoissa oli oli yksi vuoden 1942 suosituimmista levyistä. Katjusha-lauluun perustuva Karjalan Katjuusa oli puolestaan vuoden 1943 hittejä.

Pienet kukkivat kummut syntyi säveltäjä Ragnar Nyholmin käytyä katsomassa talvisodan sankarihautoja. Levyn soittamista rajoitettiin jatkosodan aikana, koska se palautti liikaa ikäviä asioita kuulijoiden mieliin.

Eldanka-järven jäätä ei aluksi pidetty sopivana, koska laulussa vitsailtiin alkoholin ja hevosten muonitustilanteen kustannuksella. Olavi Paavolainen sisällytti laulun kokoamaansa rintamamiesantologiaan vuonna 1943.

Rintamakiertueita järjestellyt Georg de Godzinsky sävelsi valssin Äänisen aallot, kun kenraaliluutnantti Airo oli valittanut miehistön suosimista "tsaarin soittokuntavalsseista".

Vuoden 1942 hitteihin kuuluva Liisa pien´ on käännös Lale Andersenin tunnetuksi tekemästä Lili Marlenesta, josta tuli II maailmansodan aikana suursuosikki niin Euroopan akselivaltojen kuin liittoutuneiden puolella.

Oheiseen koosteeseen on valittu sotaan liittyviä iskelmiä, mutta sota-aikana kuunneltiin toki muutakin. Noiden vuosien muita suosikkisävelmiä olivat mm. Romanssi, Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Pot-pot-pot-pot, Lesken lempi, Kukkia Andeilta, Kaunis Veera, Katupoikien laulu ja Itke en lemmen tähden.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: iskelmät, jatkosota, Lapin sota, Pariisin rauhankonferenssi 1946, Pariisin rauhansopimus, propaganda, radio, sensuuri, talvisota, toinen maailmansota, viihde, viihdeohjelmat, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Elämää juoksuhaudoissa. Säv. tuntematon, san. Usko Hurmerinta. Sointu 301.
Pienet kukkivat kummut. Säv. ja san. Ragnar Nyholm, sov. Eero Lindroos (= Eero Lauresalo). Odeon A 228579.
Kirje sieltä jostakin. Säv. K. Raikko (= Kauko Käyhkö), san. Eero Lindroos. Odeon A 228580.
Eldanka-järven jää. Säv. Fred Markush, suom. san. Erkki Tiesmaa. Sointu 403.
Äänisen aallot. Säv. ja sov. Georg de Godzinsky, san. Kerttu Mustonen. Odeon A 228602.
Liisa pien´. Säv. Norbert Schultze, suom. san. Kerttu Mustonen. Kristall 143.
Älä sure tyttökulta. Säv., san. ja sov. Kauko Käyhkö. Odeon A 228265.
Karjalan Katjuusa. Säv. Matvei Blanter, suom. san. tuntematon. Sointu 492.
Iso-Iita. Säv. ja san. Kalle Väänänen. Sointu 492.
Äänislinnan kirjeenkantaja. Säv. Brunold Schneider, suom. san. Palle (= Reino Palmroth). Es. Erkki Eirto ja Martta Kinnunen. Sointu 484.