Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Suomalaiset kartanot /

Suur-Sarvilahden kartanolinna

2003

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Uutisjuttu 22.07.2003 | kesto: 2:31 (Video)

Suur-Sarvilahden barokkilinna Pernajassa on Askaisten Louhisaaren kartanon ohella ainoa Suomessa säilynyt 1600-luvun kartanolinna.

Keskiajalla syntynyttä kartanoa ei ole koskaan myyty, vaan se on avioliittojen kautta siirtynyt suvulta toiselle. Tunnettuja omistajasukuja ovat mm. von Bornit ja Creutzit.

Nykyään kartanon omistaa Svenska Litteraturssälskapet, jolle lapseton Ernst von Born testamenttasi kartanon sillä ehdolla, että päärakennuksessa saa asua joku hänen isänsä jälkeläinen. 2000-luvulla kartanoa asustaa Katarina Michelsson, jonka isoäiti oli Ernst von Bornin sisko.

Kolmekerroksisista päärakennusta alettiin joidenkin perimätietojen mukaan rakentaa jo 1600-luvun alkuvuosikymmenillä, mutta se valmistui vasta vuonna 1683.

1800-luvun lopussa sattuneen tulipalon jälkeen rakennus uusittiin 1880—83 arkkitehti F. A. Sjöströmin piirustusten mukaan. Siipirakennuksista on toinen suunnilleen päärakennuksen ikäinen ja toinen vuodelta 1881.

Alkuperäinen Sarvilahden kartano (Sarvlaks gård) jaettiin 1914 kuuteen osaan: Stor-Sarvlax, Norr-Sarvlax, Lappnorr, Grevböle-Bagarböle, Strömsland, Tjuvö, Fantsnäs ja Hudö. Sarvilahdesta muodostui jaon jälkeenkin suomalaisittain useita suurtiloja. Sarvilahden kartano oli ennen jakoa yksi Suomen suurimmista maatiloista.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: aateli, aatelisarvot, aatelisvaakunat, barokki, kartano, kartanonomistajat, kartanot, linnat ja linnoitukset, perintötilat, Svenska Litteraturssälskapet

Anna palautetta sivun sisällöstä

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Uudenmaan uutiset

TV-alueuutiset Helsinki

HAASTATELTAVAT: Katarina Michelsson

OHJELMAN TEKIJÄT:
Uutisjutun toimittaja Janne Kallio, uutistenlukija Elisa Tikkanen, Ari Alm (tuottaja). Mimma Lehtovaara & Kreeta Salmela (uutispäälliköt). Ulla Malminen (ohjaus).

Kuva: Suur-Sarvilahti. YLE kuvanauha.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 24.01.2008