Räystäspääsky suosii asutuksen läheisyyttä ja tekee pesänsä usein räystäälle.

Satakieli pesii lehtimetsissä, joista suosituimpia ovat viisitoistavuotiaat leppä- ja koivumetsiköt. Satakieli laulaa erittäin voimakasta säkeistöään, joka voi tyynenä yönä kuulua kilometrien päähän.

Sinirinta elää pesimäaikana tunturikoivikoissa, suonreunapusikoissa ja kosteiden koivumetsien pensaikoissa, jotka ovat vesistöjen liepeillä. Sen laulun tunnistaa vivahteikkaasta ja pulppuilevasta viserryksestä.

Sinitiainen viihtyy lehdoissa, rantojen rehevissä lehtimetsissä ja lehtipuuvaltaisissa sekametsissä. Sinitiaisen laulu on korkeaa ja kirkasta helinää.

Sirittäjälle ihanteellisin elinympäristö on tuoreet valoisat lehti- ja sekametsät, joiden pensaskerros ei ole kovin tuuheaelinympäristö. Sen laulu on hidasta loppua kohden nopeutuvaa heleää sirinää.

Sitruunavästäräkille suotuisimpia elinympäristöjä ovat jokien varret, järvien rannat ja kosteat pensastundrat ovat. Suomessa se on vuosittainen vierailija.

Talitiainen viihtyy ihmisen lähettyvillä rehevissä metsiköissä. Se pesii koloon tai pönttöön. Talitiaisen kutsuäänet ovat kirkkaita ja kuuluvia vihellyksiä ja varoitusäänet kuulostavat käheältä särinältä.

Taviokuurnat pesivät pohjoisilla alueilla monenlaisissa havu- ja sekametsissä, mieluiten ne kuitenkin viihtyvät iäkkäissä ja luonnollisissa metsissä. Keväällä ne ruokailevat näkyvästi ja taviokuurnakoiraat laulavat kuuluvasti.

Tikli on levinnyt laajalle alueelle viileää ja lauhkeaa vyöhykettä. Se pesii pikku männiköissä lähellä ihmisen asuttamaa aluetta. Se laulaa hyvin kirkasta ja helisevää livertelyä.

Tilhi on pohjoisen pallonpuoliskon laji. Se pesii havu- ja sekametsissä sekä lähellä asutettuja alueita. Tilhin ääni on vaimean helisevä.

Tekstit: Outi Heinonen

AVAINSANAT: linnut, luonnonäänet, luonto-ohjelmat, rastaat, satakieli, sinirinta, sinitiainen, talitiainen, tiainen, tilhet, varpuslinnut

Anna palautetta sivun sisällöstä