Pariisin rauhan jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton suhteet olivat kellumistilassa. Huhtikuun 6. päivänä 1948 Suomen ja Neuvostoliiton välille solmittiin ystävyys-, yhteistoiminta- ja avunantosopimus.

5 audio- ja 3 videoleikettä

Kesän 1958 eduskuntavaalien jälkeen Neuvostoliitto halusi sanoa sanansa Suomen hallituksen kokoonpanosta. Muut suuret puolueet eivät halunneet kommunisteja ja SDP:n oppositiosiipeä hallitukseen. Tilanne kärjisti Suomen suhteita Neuvostoliittoon.

7 audio- ja 7 videoleikettä

Päämajan upseerien johdolla toteutettiin välirauhansopimuksen jälkeen syksyllä 1944 laaja asekätkentäoperaatio maan miehityksen tai sisäpoliittisten levottomuuksien varalta.

5 audioleikettä

Valvontakomission tulkinta välirauhansopimuksen sotarikollisia koskevasta artiklasta johti vuonna 1945 alkaneeseen sotasyyllisyysoikeudenkäyntiin. Tuomioita langetettiin pääministeri Paasikiven läpijyräämän erikoislain nojalla.

6 audioleikettä

Yöpakkaskriisin aikana 10.12.1958 tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti radiossa puheen, jossa hän ilmoitti, ettei Suomen idänpolitiikan suunta muutu.

1 audio- ja 1 videoleike

MOT-ohjelma kertoi syyskuun 2008 alussa tutkinnasta, joka koski Patrian panssariajoneuvojen kauppaan liittyneitä lahjusepäilyjä. Slovenian poliittinen johto ärtyi ohjelmasta.

1 videoleike

Berliinin muurin murtuminen, DDR:n sosialistisen järjestelmän romahtaminen ja Saksojen yhdistyminen tulivat myös politiikan ja historian asiantuntijoille melkoisena yllätyksenä.

5 videoleikettä

Venäjän turvallisuuspäällikkön Vladimir Putinin nopea nousu maan ykkösmieheksi alkoi elokuussa 1999, kun presidentti Jeltsin nimitti hänet pääministeriksi.

3 videoleikettä

Sodan jälkeisissä asekätkentäoikeudenkäynneissä langetettiin tuomioita jälkikäteen säädetyn lain nojalla.

2 audioleikettä

Oikea tulkinta vuoden 1944 välirauhansopimuksesta on se, jonka tekee valvontakomissio, sanoi eduskunnan puhemies Karl-August Fagerholm vetoomuksessaan 1946.

3 audioleikettä