yle.fi




Elävä arkisto / Musiikki / Klassinen musiikki / Suuret laulajat /

Alma Kuula: Tuijotin tulehen kauan

1937

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Alma Kuula.

Sopraano Alma Kuula (1884-1941), säveltäjä Toivo Kuulan puoliso, tuli tunnetuksi ennen muuta miehensä laulujen syvällisenä tulkitsijana.

Säveltäjä kuoli traagisesti 1918, jonka jälkeen Alma Kuula teki kaikkensa, että hänen edesmenneen miehensä musiikki jäisi elämään ja tulisi tunnetuksi.

Laulajattaren päiväkirjan vuosilta 1901-1919 julkaisi hänen tyttärensä Sinikka Kuula-Marttinen vuonna 1968 nimellä "Virta venhettä vie".

Alma Kuula levytti muutamia miehensä Toivo Kuulan yksinlauluja 1930-luvulla. "Tuijotin tulehen kauan - op.2/2" on sävelletty 1907 ja omistettu Alma Kuulalle (tuolloin vielä Silventoinen). Äänitys on tehty 31.7.1937 His Master´s Voice –levymerkille ja säestäjänä toimii Martti Similä.

Teksti: Johanna Nuorivaara

AVAINSANAT: laulajat, laulumusiikki, musiikki, näyttämötaiteilijat, ooppera, äänilevyt

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Alma Johanna Silventoinen syntyi Pietarissa 5.2.1884. Hänen isänsä oli kultaseppä. Perheessä oli neljä musikaalista tytärtä, joista kaksi, Alma ja Oili (Siikaniemi) ryhtyivät laulajattariksi. Helsingin suomalaisen tyttölyseon jälkeen Alma Kuula siirtyi opiskelemaan musiikkia Helsingin Musiikkiopistoon (1903-08). Aluksi pääaineena oli pianonsoitto, mutta säveltäjä-kapellimestari Armas Järnefeltin suosituksesta se vaihtui lauluopintoihin Abraham Ojanperän ja Alexandra Ahngerin johdolla.
  • Jo opiskeluaikoinaan Alma Kuula tutustui tulevaan puolisoonsa Toivo Kuulaan. Vuonna 1907 säveltäjä omisti yksinlaulunsa "Tuijotin tulehen kauan" Alma Kuulalle, joka esitti sen sekä musiikkiopiston kevätnäytteissä että säveltäjän ensimmäisessä sävellyskonsertissa. He pitivät opiskeluvuosinaan myös yhteisiä konsertteja ympäri maata, muun muassa Lappeenrannassa ja Helsingissä.
  • Kotimaisten opintojensa jälkeen Kuula jatkoi opintojaan ulkomailla, ensin Milanossa Mathilde Riccin oppilaana (1908-09) ja sitten Pariisissa M. Duquennen oppilaana (1909-10). Palattuaan Suomeen, hän lähti laajalle kotimaan konserttikiertueelle, joka ulottui aina Pietariin asti. Ensikonserttinsa hän piti vasta vuonna 1911.
  • Kuula oli suosittu konsertti- ja oratoriolaulaja. Kotimaisten konserttien lisäksi hän esiintyi ulkomailla: Unkarissa, Italiassa, Baltian maissa, Saksassa ja muissa Pohjoismaissa. Toivo Kuulan yksinlaulujen ohella hän tuli tunnetuksi aikansa modernin suomalaisen laulutaiteen esittäjänä.
  • Suurin osa Toivo Kuulan laulumusiikista oli sävelletty Alma Kuulaa varten. Yksinlaulujen lisäksi hän esitti soolo-osuuksia Kuulan laajemmissakin vokaaliteoksissa. Yhteiset konsertit säveltäjän kanssa jatkuivat omien solistikonserttien ja oratoriotehtävien rinnalla. Pariskunta solmi avioliiton 1914, mutta Alma Kuula jäi leskeksi jo 1918.
  • 1910- ja 1920- luvuilla Kuula teki vielä opintomatkoja ulkomaille. Milanossa hän oli Michele Wigleyn oppilaana 1913-14, Berliinissä Hertha Dehmlowin oppilaana 1922 ja Roomassa Regina Pacinin oppilaana 1928 yhdessä sisarensa Oili Siikaniemen kanssa.
  • Laulajattaren terveys oli epävakaa jo 1930-luvulta alkaen, jolloin hän vähensi esiintymisiään ja keskittyi opetustyöhön. Hän toimi laulunopettajana sekä yksityisesti että Helsingin Sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa (1929-41). Keväällä 1941 hän piti soolokonsertin Helsingissä säestäjänään oma tyttärensä Sinikka Kuula-Marttinen. Lokakuussa 1941 oli tarkoitus pitää vielä konsertti Lappeenrannassa, mutta Alma Kuula kuoli sydänkohtaukseen matkalla konserttinsa harjoituksiin 8.10.1941.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:

ESIINTYJÄT: Alma Kuula, Martti Similä

Kuva: Alma Kuula.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.12.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä