Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa /

Sotiemme sankarit

Kuva: Sotaveteraaneja Rintaveteraaniliiton liittojuhlassa (2002). Kuva: Mika Kanerva.

Keskuudessamme elää yli 50 000 henkilöä, joilla on omakohtainen kokemus maamme puolustamisesta toisen maailmansodan myllerryksessä vuosina 1939-1945.

2000-luvun Suomessa sotaveteraaneiksi kutsutaan miehiä, jotka osallistuivat talvisotaan, jatkosotaan tai Lapin sotaan. Myös Lotta Svärd -järjestössä sota-aikana palvelleita naisia kutsutaan sotaveteraaneiksi.

Viimeinen vuoden 1918 sisällissodassa sotinut veteraani kuoli vuonna 2008.

Vuosina 1939-1945 käytyihin sotiimme osallistui noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Joka kahdeksas heistä menehtyi sodassa. Heistä, jotka palasivat, sai pysyvän sotavamman joka neljäs.

Poliittisesti suomalaissotaveteraanit olivat merkittävä voima etenkin 1970-luvulla. Tuolloin politiikassa oli mukana aina ylintä johtoa myöden sodan käyneitä miehiä enemmän kuin koskaan muulloin.

Ajoittain esitetään veteraanien saaneen 1960-1970-luvuilla osakseen laajamittaista väheksyntää. Tutkimusten mukaan väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Elävän arkiston näytteissä veteraanit ja heidän läheisensä saavat puheenvuoron itse.

Teksti: Petra Himberg

AVAINSANAT: arvostus, jatkosota, kansalaissota, Lapin sota, lotat, Lotta Svärd -järjestö, maine, muistelu, sisällissodat, sodanjälkeinen aika, sota-aika, sotainvalidit, sotaveteraanit, Suomen Sotaveteraaniliitto, talvisota, vapaussota

Katsele ja kuuntele

Sankarivainajan kotiinpaluu

1 videoleike

Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa mahdollisti toisen maailmansodan aikaisten sankarivainajien etsinnät Venäjän puolella. Ohjelma näyttää, millaista vapaaehtoistyö oikeasti on.
Katsele ja kuuntele

Aarne Arvonen - viimeinen punakaartilainen

2 videoleikettä

Suomen vanhin asukas eli 111-vuotiaaksi elänyt Aarne Arvonen kuoli vuonna 2008. Aarne Arvonen joutui Suomen sisällissodan jälkeen vankileirille Tammisaareen, missä espanjantauti ja nälkä tappoivat joka kolmannen vangitun.
Katsele ja kuuntele

Kenraali K. L. Oesch muiden silmin

1 videoleike

Oliko Suomen merkittävimpiin sotilaallisiin johtajiin kuulunut K. L. Oesch (1892 - 1978) sotakone vai upseeriksi naamioitunut kasvitieteilijä? Tästä otetaan selvää vuonna 1967 toimitetussa henkilökuvassa. Aikalaistensa mielipiteitä kommentoi itse Oesch.
Katsele ja kuuntele

Vaikeneva kenraali A. F. Airo

1 videoleike

Kenraali Aksel Airo johti talvi- ja jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia marsalkka C. G. Mannerheimin oikeana kätenä.
Katsele ja kuuntele

Marskin ritarit Linnassa

10 videoleikettä

Mannerheim-ristin ritarit saivat odottaa kutsua Linnan juhliin liki 50 vuotta. Vuodesta 1994 alkaen he ovat olleet juhlien itseoikeutettuja kunniavieraita.
Katsele ja kuuntele

Pentti Iisalo - ritari mieheksi

1 videoleike

Kun Pentti Iisalo syksyllä 1941 nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi, tarkoitti se käytännössä vaaran kasvua hänen omassa elämässään. Myöhemmin se toi mukanaan julkisuutta.
Katsele ja kuuntele

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

2 audio- ja 3 videoleikettä

Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.
Katsele ja kuuntele

Rintamalotan tarina

1 videoleike

Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki."
Katsele ja kuuntele

Lentäjä-ässät Pokela ja Karhila

1 videoleike

Sotien aikaiset lentäjä-ässät eli "Pilvenveikot" Väinö Pokela ja Kyösti Karhila jatkoivat lentäjäuraansa siviilissäkin.
Katsele ja kuuntele

Veteraanit muistelevat Lapin sotaa

1 audioleike

Jatkosodan rauhansopimuksen mukaan Suomen tuli riisua maassa olevat saksalaisjoukot aseista 15.9.1944 mennessä. Lapin sodan veteraanit muistelevat ratkaisevia taisteluja.
Katsele ja kuuntele

Veteraanin iltahuuto

2 videoleikettä

Kalervo Hämäläisen laulu Veteraanin iltahuuto on arvokas muistutus nuorempien polvien hyväksi tehdystä työstä. Samanniminen on myös vuonna 2006 nähty tv-dokumentti Ähtärin veteraanikuoron toiminnasta.
Katsele ja kuuntele

Uuteen elämään

1 videoleike

Talvi- ja jatkosodassa kaatui tai katosi lähes 90 000 suomalaista. Noin 200 000 vammautui. Heistä noin 94 000 nuorta miestä sai pysyvän vamman.
Katsele ja kuuntele

Kioski-Matin sota

1 videoleike

Vuonna 2004 Matti Pirhonen on 83-vuotias ja pitää sekatavarakioskia Uukuniemellä. Matin pitkä elämäntaival päättyi tammikuussa 2010, dokumentissa Kioski-Matti muistelee nuoruuden päiviään sodan keskellä.
Katsele ja kuuntele

Laine, Johan Einar, synt. 1903

2 videoleikettä

Sotaveteraanin häätötarina kertoo suomalaisesta todellisuudesta vuonna 1970.
Katsele ja kuuntele

Adolf Ehrnroothin hautajaiset

1 videoleike

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth kuoli helmikuun 26. päivänä 2004. Kenraalin hautajaiset järjestettiin reilun kahden viikon päästä kuolemasta.
Katsele ja kuuntele

Isättömät pojat

1 audioleike

Sodan pojat ja veteraani-isät puhuvat sodan vaikutuksesta isyyteen ja miehen malleihin. Reijo Sahlbergin toimittama ohjelma avaa näkökulmia yli sukupolvien.
Katsele ja kuuntele

Marxin Pääoma oli kokoomuslaisesta puisevaa luettavaa

1 audioleike

Kansanedustaja Tuure Junnilan mielestä Karl Marxin pääteos on hedelmöittänyt yhteiskunnallista tutkimusta, vaikka sen teesit ovatkin menneet perusteellisesti pieleen. Sen leviäminen ei häntä huoleta – perin harvat kun jaksavat uuvuttavan teoksen lukea.
Katsele ja kuuntele