yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat /

Suomen kirjallisuus Agricolasta 1900-luvun alkuun

Kuva: Frans Emil Sillanpää. (1920-luku) Otava.

Agricolan ”ABC-kirjasta” alkoi suomalaisen kirjakielen kehitys. Suomalainen kansallinen identiteetti syntyy Lönnrotin kokoaman Kalevalan myötä.

Suomi sai kansalliseepoksensa, kun Elias Lönnrothin Vienan Karjalassa kokoama Kalevala julkaistiin vuonna 1835.

1800-luvun suomalaiset runoilijoiden ja kirjailijoiden teokset olivat vahvasti kansallisromanttisia.

He olivat kiinnostuneita suomalaisten historiasta, taruista ja sankareista. Esimerkkinä Topeliuksen isänmaalliset ja uskonnolliset kertomukset.

Suomalainen kirjallisuus eli vahvasti 1800-luvulta eteenpäin. Vuonna 1939 Frans Emil Sillanpää sai toistaiseksi ainoan Nobelin kirjallisuuspalkinnon tavastaan kuvata maalaisväestön elämäntapaa ja luontosuhdetta.

Teksti: Seija Aunila



AVAINSANAT: kirjailijat, kirjallisuudenhistoria, kirjallisuus


Katsele ja kuuntele

Agricola loihti Suomelle kirjakielen lounaismurteista Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

2 audioleikettä

Suomalainen kirjallisuus alkoi piispa Mikael Agricolan vuosien 1537 ja 1544 välillä julkaisemasta ABC-kirjasta, joka yhdisti aapisen ja katekismuksen olennaisimmat puolet.
Katsele ja kuuntele

Lääkäri Lönnrot laati myyttisen suomalaisen sankaritarinan Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Sammattilainen lääkäri Elias Lönnrot aloitti kansanperinteen talteenpanon vuonna 1828. Runonkeruuretkien pohjalta hänen päässään alkoi muodostua suuri kertomus Suomen kansan tarunhohtoisesta menneisyydestä ja sen sankareista.
Katsele ja kuuntele

Topeliuksen Maamme kirja kilpailee Raamatun kanssa

1 audioleike

Zachris Topeliuksen Maamme kirja ilmestyi ruotsiksi vuonna 1875. Yli sata vuotta myöhemmin se oli Suomen eniten luettu kirja heti Raamatun jälkeen.
Katsele ja kuuntele

Kirjeistä kirjaksi

1 audioleike

Kirjallisuudentutkija Heidi Grönstrandin radioesitelmässä tarkastelun kohteena on mm. Suomen ensimmäinen romaani, Fredrika Wilhelmina Carstensin ruotsiksi kirjoittama kirjeromaani Murgrönan.
Katsele ja kuuntele

Satusetä Topelius kritisoi kapitalismia ja tehohakkuita

1 audioleike

Zachris Topelius arvosteli 1800-luvun teollistumisen varjopuolia ja vastusti luonnon häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Professori Matti Klinge kertoo Topeliuksen ajatuksista sata vuotta tämän kuoleman jälkeen.
Katsele ja kuuntele

Runeberg - oiva lyyrikko, jonka hahmoista tuli kliseitä Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

3 audioleikettä

Runokuningas Runebergia palvottiin alkuun miltei pyhimyksenä, eikä vuonna 1938 radioidusta juhlareportaasistakaan puutu ylevää henkeä. Mutta myös myöhemmät kirjallisuusmiehet Kai Laitinen ja Lars Huldén jakavat kansalliskirjailijalle tunnustusta.
Katsele ja kuuntele

Vänrikki Stoolin tarinoita

3 audio- ja 2 videoleikettä

J. L. Runebergin runot Suomen sodasta nostivat tekijänsä kansallisrunoilijan asemaan. 1970-luvun radikaalitkin tulkitsivat niitä komeasti.
Katsele ja kuuntele

Kirja A&Ö: Vänrikki Stoolin tarinat

1 videoleike

"Runebergillä on kelpo poljento. Kyllä niitä säveltääkin voisi", toteaa muusikko Jarkko Martikainen Kirja A&Ö:n lukupiirissä, jossa aiheena on Vänrikki Stoolin tarinat.
Katsele ja kuuntele

Juhani Aho, ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija

2 audioleikettä ja 1 videoleike

Juhani Aho kirjoitti romaaneja ja lyhyitä kertomuksia, joita hän nimitti lastuiksi. Hänen realistiset teoksensa käsittelivät usein tekniikan saapumista maaseudulle ja sitä, miten uudet mullistukset muuttivat ihmisten elämää.
Katsele ja kuuntele

Arvid Järnefelt, Suomen suurin tolstoilainen

1 audioleike

Arvid Järnefelt oli kirjailija Leo Tolstoin ystävä ja oppilas, jonka ihanteita olivat pasifismi, omantunnon seuraaminen ja itsensä elättäminen omalla työllä.
Katsele ja kuuntele

Minna Canth - realisti ja naisasianainen Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike ja 4 videoleikettä

Minna Canth oli aikansa tärkeimpiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Canthin elämäntyö on vaikuttanut Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.
Katsele ja kuuntele

Eino Leinon jäljillä Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

”Lyriikkamme alkuvoimainen nero”, ”titaanimainen taiteilija” ja ”ihmisenä ilmiö” ovat vain eräitä luonnehdintoja, joita jälkimaailma on liittänyt Eino Leinoon.
Katsele ja kuuntele

Maria Jotuni - seksuaalinormien ravistelija

1 audio- ja 1 videoleike

Maria Jotuni oli aikansa outolintu: näytelmäkirjailija, radikaali – ja nainen. Hänen teoksiaan pidettiin usein irstaina ja aiheita naiselle sopimattomina, vaikka toisaalta häntä arvostettiin mestarillisena kielenkäyttäjänä ”sukupuolestaan huolimatta”.
Katsele ja kuuntele

Maila Talvio aikalaistensa silmin

2 audioleikettä

Kirjailija Maila Talviota muistelevat Yrjö Jäntti, Volker von Bonin ja Martta Vehkametsä-Puisto.
Katsele ja kuuntele

Hilja Haahden haastattelu

3 audioleikettä

Nuoruudessa omaksuttu kristillinen vakaumus sai Hilja Haahden karsastamaan koulutoverien kepposia. Kirjailija Hilja Haahti muistelee lapsuuttaan ja kouluvuosiaan Kaarle Nordenstrengin haastattelussa vuonna 1962.
Katsele ja kuuntele

Aino Kallaksen mestarivuodet Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Aino Kallaksen mestarikausi ulottuu 1920-luvulta 1950-luvulle. Haastateltavana on Kallas-tutkija Kai Laitinen.
Katsele ja kuuntele

Korpikirjailija Ilmari Kianto

1 videoleike

Elokuva kuvaa 80-vuotiasta kotioloissaan Kainuussa sekä Helsingin nähtävyyksiä katselemassa.
Katsele ja kuuntele

Ilmari Kianto - Kainuun laulaja

1 audioleike

Unto Miettinen haastattelee 84-vuotiasta korpikirjailijaa ja tapaa alkuperäisen Ryysyrannan Joosepin aikalaisia.
Katsele ja kuuntele

Kekkonen Iki-Kiantoa onnittelemassa

1 audioleike

Kirjailija Ilmari Kiannon 90-vuotispäivää vietettiin Helsingissä 7.5.1964. Päivänsankaria kävi onnittelemassa hyvä ystävä, Urho Kekkonen.
Katsele ja kuuntele

Köyhälistön kuvaaja Ilmari Kianto

1 videoleike

Ilmari Kiannon mestariteokset Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi ovat saaneet ilmaisumuotonsa myös elokuvina ja useina teatterisovituksina. Punaisesta viivasta on tehty myös ooppera.
Katsele ja kuuntele

Muistikuvia Anni Swanista

1 audioleike

Anni Swan (1875–1958), josta tuli suomalaisen lastenkirjallisuuden ensimmäinen klassikko, aloitti uransa aikuisten saduilla. Nadja Nowakin ohjelma kertoo kirjailijasta, äidistä ja mummista.
Katsele ja kuuntele

Runoilija L. Onerva

1 videoleike

Suomen ensimmäinen merkittävä naisrunoilija vietti vuonna 1952 70-vuotispäiviään.
Katsele ja kuuntele

V. A. Koskenniemi - esi-eksistentialisti?

2 audioleikettä ja 1 videoleike

Runoilija-akateemikko oli tohtori Yrjö Luojolan mukaan 1950-luvun muotifilosofien edeltäjä. Jo kauan ennen eksistentialisteja hän tunsi, että ihminen on avuton, yksin ja maailmaan heitetty.
Katsele ja kuuntele

Ilmari Kianto, aikansa rohkea radikaali

1 videoleike

1900-luvun alkupuoliskon merkittävimpiin kirjailijoihin lukeutuva Ilmari Kianto oli paitsi aatteellinen herrasmies, myös kauniita naisia ja pontikkaa arvostava modernisti ja aikansa radikaali.
Katsele ja kuuntele


Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä