Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Pirkanmaata ja pirkanmaalaisia /

Perunanistutusta Pälkäneellä

1957

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Osa uutisfilmistä vuosi 1957 | kesto: 0:55 (Video)

Peruna istutetaan Suomessa alkukesällä. Vanhan kansan perunanistutuspäivä oli Kustaan päivä 6. kesäkuuta, jolloin maa oli yleensä jo hyvin lämmennyt ja kasvu lähti nopeasti alkuun.

Varhaisperunan viljelijät Turun saaristossa sen sijaan ovat joskus liikkeellä jo maaliskuussa. Esimerkiksi keväällä 2007 Rymättylässä Varsinais-Suomessa päästiin pellolle jo maaliskuun 15. päivän tienoilla.

Paras pottusato saavutetaan vuosina, jolloin sadetta tulee sopivasti ja lämpimiä aurinkoisia päiviä on paljon. Runsaat sateet aikaansaavat helposti perunaruttoa, joka pienentää satoa ja heikentää laatua.

Perunatalouden perusta on kautta vuosisatojen ollut edellisen vuoden sadosta säästetyt siemenperunat. Nälkävuosina tilanne on ollut ongelmallinen, sillä säilyäkseen hengissä ihmiset ovat usein joutuneet syömään myös "viimeiset siemenperunansa".

Peruna istutetaan maahan yleensä idätettynä, koska se aikaistaa sadonkorjuuta. Etenkin varhaisperunan viljelyssä hyvä esi-idätys on tarpeen.

Perunaa on ollut Euroopassa jo 1500- luvulla, mutta varsinainen perusravinto siitä tuli vasta 1700- ja 1800- luvulla.

Nykyisin suomalaiset syövät perunaa keskimäärin 55 kiloa vuodessa. Tämän määrän tuottamiseen tarvitaan noin 25 neliömetriä perunamaata.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: istutus, kansalaiskoulu, koulut, maanviljely, maatalous, maatalousopetus, peruna, perunantuotanto, Pirkanmaa, Pälkäne, traktorit, viljelykasvit

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Suosituimpia perunalajikkeitamme:

Varhaisperunoita ovat mm. Adora, Amazone, Ostara, Siikli, Rocket ja Hankkijan Timo.

Syys- ja talvilajikkeita ovat Bintje, Blue Kongo, Hertha, Matilda, Nicola, Pito, Puikula, Rekord, Rodamunda, Sabina, Satu, Sini, Suvi, Van Gogh ja Vital.

Wikipedia: Pälkäne on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Pälkäneen naapurikuntia ovat Kangasala, Kuhmalahti, Hauho, Valkeakoski, Hattula, Lammi ja Padasjoki. Aiemmin naapurina ollut Sahalahden kunta yhdistyi Kangasalaan 1.1.2005. Kunnassa asuu 4456 ihmistä (31.12.2005). Pälkäne ja Luopioinen yhdistyivät kuntaliitoksessa 1. tammikuuta 2007. Uuden kunnan nimeksi tuli Pälkäne ja vaakunaksi Luopioisten vaakuna.