yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Teatterin ja tanssin tekijät / Suomen Kansallisooppera /

Kansallisooppera Bulevardilta Töölönlahdelle

1956-1993

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Havainnekuva uudesta oopperatalosta (1990). YLE kuvanauha.

Suomalainen Ooppera sai vuonna 1918 väliaikaisesti käyttöönsä Aleksanterin teatterin Helsingin Bulevardilla. Uutta, riittävän tilavaa oopperataloa saatiin odottaa 72 vuoden ajan.

Aleksanterin teatteri oli noussut Bulevardin ja Albertinkadun kulmaukseen vuonna 1879. Kun Suomi vuonna 1917 itsenäistyi, jäi venäläisten varuskuntateatterina toiminut rakennus tyhjäksi.

Päätettiin, että tiloja saisi käyttää Suomalainen Ooppera siihen asti, kunnes suunnitteilla ollut oopperatalo valmistuisi.

Teatterin vintillä alettiin tanssia. Vuonna 1942 Ooppera otti haltuunsa vaihtuvien tanssitaiteilijoiden ylläpitämän koulun ja perusti Oopperan balettikoulun.

Vaikka kulut olivat pienet, oli Suomalainen Ooppera vuosikymmenten ajan jatkuvassa rahapulassa. Lyhyitä keskeytyksiä lukuunottamatta toimintaa pystyttiin kuitenkin ylläpitämään jopa sotavuosina.

Sodan jälkeen haettiin tarmokkaasti kansainvälisiä kontakteja ja eurooppalaiset tendenssit alkoivat näkyä myös ohjelmistossa. Vuonna 1956 laitos muutti nimensä Suomen Kansallisoopperaksi ja balettikoulusta tehtiin ammattiin johtava oppilaitos.

Lupaus uudesta oopperatalosta ei unohtunut, mutta sen rahoitus pysyi ongelmana. Vuonna 1971 oopperanjohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Alfons Almi (1904-1991) ryhtyi ajamaan asiaa peräänantamattomasti.

Työ tuotti tulosta, mutta hitaasti. Almi ennätti vielä mukaan uuden oopperatalon harjannostajaisiin vuonna 1990.

Uusi oopperatalo vihittiin käyttöön marraskuussa 1993. Pitkä väliaikaisuuden tila oli takana.

Teksti: Petra Himberg

AVAINSANAT: Aleksanterin teatteri, baletit, baletti, balettimusiikki, Bulevardi, historia, itsenäisyys, laulajat, lupaukset, ooppera, oopperamusiikki, Oopperan balettikoulu, oopperat, oopperatalot, rahoitus, rakennushankkeet, sota-aika, Suomalainen Ooppera, Suomen Kansallisbaletti, Suomen Kansallisooppera, tanssijat, Töölönlahti

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Lii-Filmin katsaus 153
Lii-Filmin katsaus 183
Kansainvälistä taidetta
Myöhäisuutiset
Kaikki mukaan
Uudet tuulet Oopperassa
Kotimaan katsaus
Uutiset ja sää

HAASTATELTAVAT: Alfons Almi, Ilkka Kuusisto

Kuva: Havainnekuva uudesta oopperatalosta (1990). YLE kuvanauha.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 04.01.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä