Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Noottikriisi veti Suomen mukaan Euroopan kylmään sotaan /

Presidentti palasi Novosibirskistä noottikriisin rauhoittajana

1961

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Urho Kekkosen noottikriisipuhe 26.11.1961 | kesto: 20:01 (Audio)
Juhani Suomi kertoo noottikriisin taustasta 31.10.2010 | kesto: 29:19 (Audio)

Urho Kekkosen radiopuhe 26.11.1961 oli tilinteko saman syksyn noottikriisistä, joka dramaattisuudessaan muistutti suomalaisia jopa talvisotaa edeltäneiden kuukausien kohtalokkaista tunnelmista.

Tasavallan presidentin puhe kantaa Kekkosen puhekokoelmassa otsikkoa Noottikriisin tilitys.

Suuret puheet sarjassa Kekkosen elämäkerran kirjoittaja professori Juhani Suomi avaa noottikriisin taustoja ja kertoo, miten ja missä syntyi Urho Kekkosen syksyllä 1961 radiossa pitämä puhe.

Teksti: Tapio Pajunen

AVAINSANAT: haastattelut, ilmoitukset, kylmä sota, Neuvostoliitto, noottikriisi, Pohjoismaat, puheet, ulkopolitiikka, varoitukset, YYA-sopimus

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Presidentti Kekkonen kertoi radiopuheessaan vakuuttaneensa Neuvostoliiton siitä, että luopuminen ehdotetuista sotilaskonsultaatioista rauhottaisi jännitystä Pohjois-Euroopassa. Novosibirskin tapaamisessa sovittiin, että mahdollisten konsultaatioiden aloittaminen jäisi Suomen velvollisuudeksi. Kekkonen tähdensi saaneensa vahvistuksen sille, että NL hyväksyy Suomen puolueettomuuspolitiikan ja luottaa maan linjaan. Ulkopoliittisia vastustajiaan Kekkonen näpäytti: "Uhmamieli ja yltiöpäisyys on nyt kansallinen vaara. Me olemme saaneet tavan takaa muistutuksen siitä, mitä etumme vaatii, ja olisi aika lopettaa henkilökohtaisesta katkeruudesta aiheutunut epärealistinen politikointi, joka on jo vienyt harjoittajansa lopulliseen umpikujaan." (Urho Kekkonen: Puheita ja kirjoituksia II, Weilin+Göös 1967)