Pientä kohua nostatettiin Gerda Steinerin ja Jörg Lenzlingerin Joutsenlampi-teoksen tekijänoikeuksista. Työhön kun oli lainattu täytettyjä eläimiä luonnontieteellisestä museosta. Myrsky jäi kuitenkin vesilasiin.

Näyttelyssä koottiin ja eriteltiin pirstaleista maailmaa. Perulainen taiteilija Jota Castro kertoo rikkoneensa valokuviensa lasit kunnioituksesta kuvien henkilöihin. Espanjaksi kun sanotaan: "Sitä lyö, ketä rakastaa."

Yhdysvaltalaiset taiteilijat Walter Martin ja Paloma Muños ovat luoneet lasipallojen sisään tiivistettyjä kohtauksia kauheuksista. Taiteilijoiden mukaan sosiaalisesti epäluuloinen ja yksinäinen elämä muokkaa näkemään tulevaisuuden negatiivisena.

Jos näyttelyssä maailman meno alkoi ahdistaa, saattoi poiketa espanjalaistaiteilijoiden turvakoppiin. Ars 06:ssa yleisö pääsi osallistumaan taiteen tuntemiseen myös kuntoilemalla, toivomalla hidastetun tähdenlennon aikana tai jurnuttamalla valituskuorossa.

Taiteilija Shun-Min Linin teoksessa oli mahdollisuus tavoitella sisäistä rauhaa. Kyseessä oli eräänlainen tietokonepeli, jossa kaksi pelaajaa mittelee mielenrauhan voimin toisiaan vastaan aivokypärät päässä. Mielen ohjauksella on tarkoitus täyttää pelaajien välissä olevan tila joko lotuksenkukilla tai kalastaa kaloja. Mitä harmonisemmassa mielentilassa on, sitä paremmin voi ohjata peliä. Hermostuneisuus nostaa esiin häiritseviä signaaleja.

Taide-lehden entinen päätoimittaja, taidekriitikko Otso Kantokorpi ja Kiasmasta Ars 06:n kuraattori Jari-Pekka Vanhala arvioivat näyttelyn antia. Vanhalan mukaan jo todellisuus on nykyaikana niin shokeeraavaa, ettei taiteen kannata käyttää samoja keinoja. Kantokorven mukaan Ars 06:ssa näkyi taiteen poliittisuus, joka hänen mukaansa jää valitettavasti usein aika eleenomaiseksi. Kantokorpi uskoo hyvän lehtireportaasin kohdistavan katseen inhimilliseen hätään tai luonnonkatastrofeihin tehokkaammin kuin mikään taide.

Taidekriitikkoa myös hämmästytti se, että kuvataiteen markkinoinnin visualisointiin on täytynyt valjastaa mainostoimisto. Ars 06:stä kritisointiinkiin sponsoroinnin voimakkaasta näkymisestä Ars 83:n tapaan.

Farmi-ohjelmassa nuoret näyttelyn arvioijat hämmästelivät ja naurahtelivat näyttelyn töille. Osa teoksista tuntui omituisilta, jotkut nostattivat iloa ja ihailua. Nuorten mukaan taidetta ei kuitenkaan tarvitse ymmärtää, vaan sen kuuluukin välittää tunnetiloja.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä

AVAINSANAT: Ars, Ars 06, Ars-näyttelyt, eläimet, Helsinki, Kiasma, mielenrauha, moderni taide, negatiivisuus, nuoret, nykytaide, poliittisuus, taide, taidekritiikki, taidenäyttelyt, täyttö, valokuvataide, videotaide, yhteiskuntakritiikki, yhteisötaide

Anna palautetta sivun sisällöstä