Sodanjälkeinen suuri kulttuurin nälkä toi julkisuuteen monia tuoreita runoilijoita. Yksi heistä oli Aila Meriluoto.

1 audioleike

Aale Tynni lienee Suomen tuntemattomin olympiavoittaja. Hän saavutti lyriikkasarjan kultaa Lontoon olympialaisissa vuonna 1948.

1 audioleike

Väinö Kirstinä toi dadan ja surrealismin suomalaiseen lyriikkaan. Hän kertoo radiohaastattelussa työstään ja lukee televisio-ohjelmassa omia runojaan.

2 audioleikettä ja 1 videoleike

”Lyriikkamme alkuvoimainen nero”, ”titaanimainen taiteilija” ja ”ihmisenä ilmiö” ovat vain eräitä luonnehdintoja, joita jälkimaailma on liittänyt Eino Leinoon.

1 audioleike

Pertti Ukkola voitti Montrealin olympialaisissa kultaa kreikkalais-roomalaisen painin 57 kilon sarjassa. Ukkola harrasti lyriikkaa, ja painikin oli taidetta - ei kuitenkaan runoutta.

1 audioleike

Kirjailija Harri Tapper on kirjoittanut yli 60 vuotta. Vuonna 1929 syntyneen kirjailijan laajaan tuotantoon kuuluu romaaneja, novelleja, näytelmiä ja lyriikkaa.

1 audioleike

Suomalaisen elokuvan seksipommi Liana Kaarina Leskinen paljasti Kaarle Stewenille lukevansa uskonnollista kirjallisuutta, filosofiaa ja lyriikkaa.

2 audioleikettä

Runoraati on vuodesta 2002 alkaen onnistunut käsittelemään runouden kautta lamaa, naisten äänioikeutta, sotaa ja rauhaa.

8 videoleikettä

Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma aloitettiin vuonna 1967. Siinä on kuultu suomalaisten suosikkirunoja yli 40 vuoden ajan.

21 audioleikettä ja 1 videoleike

Katri Valan Kukkiva maa kuultiin Helinä Svensson-Timarin maagisena tulkintana ohjelmassa Tämän runon haluaisin kuulla.

1 audioleike