yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit / C. G. E. Mannerheim - Suomen marsalkka /

Marskin patsas

1960

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Marskin patsaasta on aina käyty vilkasta keskustelua. YLE kuvanauha.

Aimo Tukiaisen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin juhlallisin menoin marsalkan syntymäpäivänä 4.6.1960.

Ajatus Mannerheimin ratsastajapatsaasta syntyi jo 1930-luvulla, mutta sota ja Mannerheimin kielteinen kanta jäädyttivät hankkeen vuosikymmeniksi.

Uudelleen patsashanke nousi esille Mannerheimin kuoltua 1950-luvun alussa. Hankkeesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka lopulta voitti kuvanveistäjä Aimo Tukiainen.

Tukiaisen realistinen tyyli ei kaikki miellyttänyt. Patsasta pidettiin vanhanaikaisena. Keskustelua on käyty jopa veistoksen hevosen piirteistä ja sen askeltamisesta.

Myös Nykytaiteen museon rakentaminen patsaan viereen 1990-luvun puolivälissä aiheutti kiivaan keskustelun.

Patsashanke rahoitettiin lahjoituksin ja kansalaiskeräyksin. Keräyksen tuotto oli niin suuri, että varoilla voitiin ostaa myös Mannerheimin syntymäkoti Louhisaari. Kartano lahjoitettiin valtiolle ja rakennuksesta tehtiin museo.

Mannerheimin ratsastajapatsas on valettu pronssiin. Punagraniittisen jalustan kanssa sen korkeus on lähes 12 metriä.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: filmikatsaukset, Helsinki, joukko-osastot, juhlamenot, Mannerheimintie, marsalkat, Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas, paljastustilaisuudet, paraatit, patsaat, presidentit, pronssityöt, seppeleet, soittokunnat, sotainvalidit, veistokset

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Filmikatsauksiksi nimitetään pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitettyjä kotimaisia lyhytelokuvia. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Marskin patsas

Oy Suomen Filmiteollisuus

MUUT HENKILÖT: Aimo Tukiainen

OHJELMAN TEKIJÄT:
Kuvaus: Pertti Seppälä

Kuva: Marskin patsaasta on aina käyty vilkasta keskustelua. YLE kuvanauha.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 14.11.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä