Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Kansakunnan kalenteri /

Tarjotaanko viholliselle viinaa?

1809, 2009

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Suomen sodan muistot Oulussa 16.03.2009 | kesto: 4:53 (Video)

Kun Suomen sodan katkera loppu syksyllä 1808 häämötti, esiin nousi kysymys, miten viholliseen pitäisi suhtautua. Oulussa miehittäjälle ja entiselle viholliselle järjestettiin tanssit ja kunnon juhlat.

Tilannetta kuvaa hyvin seuraava tapahtumaketju. Kun huonosti johdettu Ruotsin armeija kävi huhtikuussa 1808 ensimmäiset kunnolliset torjuntataistelut Pyhäjoella, Siikajoella ja Revonlahdella, lähettivät Oulun porvarit kiitoksena taisteleville sotilaille 500 kannua viinaa.

Vain puoli vuotta myöhemmin venäläiset sotilaat eli äskeiset viholliset järjestivät tanssiaiset Oulun naisille. Hyvä tanssitaito ja loistelias tarjoilu tekivät Oulun porvarisneitoihin vaikutuksen, kuten Sara Wacklin muistelmateoksessaan kuvaa.

Pitäisikö myös viholliselle tarjota viinaa, Oulussa pohdittiin.

Tammikuussa 1809 kaikissa Suomen kirkoissa vannottiin seisaalleen nousten uskollisuuden vala uudelle hallitsijalle eli Venäjän keisarille.

Sota oli kuitenkin jättänyt jälkensä. Suomen sodan loppuvaiheessa Oulun ja Tornion seudulla kuoli nälkään ja kulkutauteihin enemmän ihmisiä kuin koko sodassa.

Miksi Suomen sotaa ei Oulussa ja muualla Pohjois-Suomessa muistella? Miksi sodasta ei ole muistomerkkejä?

Kannattaako niin onnetonta sotaa muistella, pohtii mm. kirjailija Joni Skiftesvik Kansakunnan kalenteri –sarjassa.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: historia, Kansakunnan kalenteri, keisarit, Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, pohjoispohjalaiset, sodat, suomen sota 1808-1809, viholliset, viholliskuvat

Anna palautetta sivun sisällöstä