Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit / Mauno Koivisto - Turun fundeeraaja /

Saako presidentti hajottaa eduskunnan?

1988

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Mitä valtaoikeuksia presidentiltä tulisi karsia? 05.02.1988 | kesto: 5:24 (Video)

Eduskunnassa vallitsi vuoden 1988 presidentinvaalien jälkeen lähes puoluerajat ylittävä yksimielisyys presidentin vallan suitsimisesta. Laajempaa parlamentarismia kannattivat muun muassa tuoreet kansanedustajat Pekka Haavisto ja Anneli Jäätteenmäki.

Presidentin valtaoikeuksien karsimisella oli kannatusta kaikissa eduskuntapuolueissa. Erityisesti presidentin oikeus hajottaa eduskunta oli haastateltavien mielestä tarpeeton. Eri mieltä oltiin lähinnä siitä, missä määrin presidenttiä tulisi kuulla esimerkiksi hallitusnimityksissä.

Toiselle kaudelle oli vastikään valittu Mauno Koivisto, jonka aloitteesta oltiin jo edellisvuonna otettu ensiaskeleita presidentin aseman parlamentarisoimiseksi.

Vuoden 1987 valtiosääntöuudistuksessa oli jo kansanvaltaisempia painotuksia. Uudet presidentinvaalit olivat valitsijamiesvaalin ja suoran kansanvaalin sekajärjestelmä, jossa äänioikeutetut äänestivät sekä suoraan presidenttiehdokasta että valitsijamiesehdokasta.

Haastateltujen kansanedustajien toivomaan suoraan kaksivaiheiseen kansanvaaliin siirryttiin vuoden 1994 vaaleissa.

Myöhemmin Koiviston toisella kaudella päätettiin presidentin toimikausien rajaamisesta kahteen. Vaikka tämä ei koskenut Koivistoa itseään, hän ei asettunut enää ehdolle vuonna 1994.

Teksti: Arsi Alenius

AVAINSANAT: autoritaarisuus, eduskuntatyö, parlamentarismi, presidentinvaalit, presidentit, toimivalta, vallankäyttö, valta

Anna palautetta sivun sisällöstä

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
A-studio

TV1 Ajankohtaistoimitus

HAASTATELTAVAT: Sauli Hautala, Pekka Haavisto, Anssi Rauramo, Marja-Liisa Löyttyjärvi, Reijo Lindroos, Boris Renlund, Urpo Leppänen, Timo Laaksonen, Anneli Jäätteenmäki
MUUT HENKILÖT: Mauno Koivisto

OHJELMAN TEKIJÄT:
Leif Salmen (toim)
Jyrki Koulumies (toimpääl)
Liisa Kitula (ohj)
Maarit Siukonen (kuvsiht)

Kuva: Kansanedustaja Pekka Haavisto Leif Salmenin haastateltavana eduskunnassa 1988. YLE kuvanauha.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 18.08.2011