yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Tiede ja aatteet / Avaruuden valloitus alkoi 1950-luvulla /

Rakettikuume tuotti myös viihdettä ja pelleilyä

1957, 1959, 1961, 1962, 1964

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva:

Suomi oli tiukasti mukana 1950-60-lukujen avaruuskilvassa - ainakin viihteen alalla. Meillä soiteltiin Sputnik-polkkaa, esiteltiin kotoisia astronautteja ja pamauteltiin raketteja kohti Plutoa.

Antero Alpolan viihdeohjelmassa Lyhyttavaraa pelleiltiin lokakuussa 1957 neuvostosatelliitin merkeissä. Sputnik oli laukaistu avaruuteen vain 12 päivää aikaisemmin. Niinpä avaruustutkimuksen käsitteet olivat vielä hieman vieraita romanttisen lemmenhetken toiselle osapuolelle.

Sputnik innoitti myös iskelmäntekijöitä. Kaksi ja puoli viikkoa tekokuun laukaisun jälkeen Metro-Tytöt levytti uudelleen vanhan iskelmän Alla venäläisen kuun. Uusi venäläinen "kuu" oli aiheena myös Ingmar Englundin vuonna 1959 levyttämässä Sputnik-polkassa.

Vuonna 1961 avaruusteema oli esillä Turun Savolais-Karjalaisen Osakunnan tempauksessa, jolla mainostettiin rahankeräystä Kongon nälänhädän uhreille. Aluksi "Suomen I avaruusryhmä" lähetti säähavaintopallon tutkimaan ylempien ilmakerrosten olosuhteita, ja sitten oli vuorossa kampanjajulisteella varustettu "3-vaiheinen stratosfääripallo Plutoon".

Alkuperäisen uutisselostuksen mukaan "raketin kehittämät höyryt estivät hiukan näkyvyyttä, mutta yleisö saattoi todeta ainakin lähdön onnistuneen". Uutisessa mainittiin lähettäjien sonnustautuneen "asiallisiin avaruuspukuihin", jotka kuvassa kylläkin paljastuvat sotilaskypäriksi ja haalareiksi.

Seuraavana vuonna Turun teknillisen opiston opiskelijat tekivät laitostaan tunnetuksi laukaisemalla avaruuteen raketin nimeltä Tuhnuri I. Vastaavia opiskelijapiloja järjestettiin ympäri maailmaa 1950-luvun lopulta alkaen.

Elokuussa 1962 Iskelmäkaruselli esitteli ensimmäisen suomalaisen astronautin Santeri Pölkkyahon. Suomen tasavallan ilmavoimien "strategis-atmosfääris-planetaaris-ekumeenis-psykofiilis-pseudonyymisen avaruuskomennuskunnan" uskalikkoa esitti ansiokkaasti Leo Jokela.

Samana vuonna kuvatussa Piilokameran pilassa venäläinen avaruusmies ilmestyi suomalaiselle kylätielle. Ilmojen sankari kuvaa putoamistaan ymmärrettävällä kansainvälisellä kielellä: "Aeroflot - hups!"

Kevyessä musiikissa avaruusaiheet viehättivät pitkälle 1960-luvun puolelle. Pekka Nurmikallion kvartetti esitti tv:ssä vuonna 1964 kosmisen käännösversion ikivihreästä iskelmästä Fly Me to the Moon. Bändi oli vetänyt ylleen avaruuspuvut ruotsalaisen The Spotnicksin tapaan.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: astronautit, avaruus, avaruusalukset, avaruuslennot, avaruustutkimus, huumori, hyväntekeväisyys, ilmapallot, iskelmät, Kongo, kosmonautit, kulttuuriset ilmiöt, Metro-Tytöt, musiikki, musiikkiesitykset, Neuvostoliitto, opiskelijat, polkat, raketit, romantiikka, Savo-Karjalainen Osakunta, sketsit, Sputnik, säähavaintovälineet, Turku, Turun teknillinen opisto, Turun yliopisto, uutiset, äänilevyt

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Alla venäläisen kuun (Underneath the Russian Moon). Säv. Gusman Meyer, sov. Toivo Kärki, san. Frank Samuels – James Kendis, suom. san. Matti Jurva. Es. Metro-Tytöt. Levytetty 1957.
  • Sputnik-polkka. Säv. Yrjö Saarnio. Es. Ingmar Englund. Levytetty 1959.
  • Voin sanoa sen toisinkin (Fly Me to the Moon). Säv. ja san. Howard Bart, suom. san. Reino Helismaa.
  • Muita avaruusaiheisia levytyksiä Suomessa olivat mm. Pikkuoravien kuuraketti (Saukki ja Pikkuoravat 1962), Kuu-ukko (Pirkko Mannola 1962), Raketilla Kuuhun ja Marsiin (Juho Emil Huttunen 1962), Telstar (Laila Halme 1963), Satelliitti kahdelle (Kai Lind 1964) ja Kurkota kuuhun (Laila Kinnunen 1964). Satelliittiaikaa kuvasi myös Rauno Lehtisen 1960-luvulla johtaman Vostok All Stars -yhtyeen nimi.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Lyhyttavaraa.
KAMERAKIERROS 672.
KAMERAKIERROS 973.
ISKELMÄKARUSELLI.
Piilokamera
KURKOTAMME KUULUISUUTEEN.

Suomen Televisio.

ESIINTYJÄT: Kauko Kokkonen, Ingmar Englund, Uljas Kandolin, Leo Jokela, Terttu Karin, Pekka Nurmikallio

OHJELMAN TEKIJÄT:
Leike 1: Antero Alpola (käsik).
Leike 2: Kauko Saarentaus (toim).
Leike 4: Paavo Einiö (suunn).
Leike 5: Risto Vanari (tuot), Jukka Virtanen (ohj).
Leike 6: Onni Gideon (ohj).

Kuva: "Suomen I avaruusryhmä" saapuu hevoskärryillä Turun kauppatorille opiskelijoiden tempaukseen (1961). Yle kuvanauha.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 28.03.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä