Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailman kansalaiset / Kansankodin kuokkavieraat /

Svea-mamman ottolapset

1971-1972

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

1. jakso: Työ 22.01.1972 | kesto: 36:28 (Video)
2. jakso: Sosiaaliset olot 28.01.1972 | kesto: 38:04 (Video)
3. jakso: Kadotettu sukupolvi? 31.01.1972 | kesto: 35:39 (Video)
4. jakso: Koivu ja tähti? 02.02.1972 | kesto: 35:01 (Video)
Keskusteluohjelma aiheesta 06.02.1972 | kesto: 49:37 (Video)

Suomesta lähti 1960-70-luvuilla lähes puoli miljoonaa ihmistä töihin tai muutti pysyvästi Ruotsiin. Neliosaisessa Svea-mamman ottolapset -sarjassa seurattiin suomalaisten siirtolaisten työskentelyä, elämää ja sopeutumista uuteen kotimaahansa Ruotsiin.

1. Työ

Työtilanne Ruotsissa houkutteli monia jättämään kotimaansa, vaikka asuntoa tai varmaa työtä ei vielä olisi löytynyt Ruotsista. Matkaan lähdettiin sukulaisten ja tuttavien puheiden perusteella, kun ”unohdettiin” kertoa siirtolaisuuden varjopuolista.

2. Sosiaaliset olot

Ohjelman toinen osa käsittelee sosiaalisia oloja Ruotsissa. Pohjois-Suomen työttömyys sai perheen muuttamaan paremman elämän toivossa Ruotsiin. Työ ja asunto uudessa kotimaassa harvoin kuitenkaan täysin vastasivat luvattua, väliaikaisesta parakki asunnosta tulikin pysyvä koti.

3. Kadotettu sukupolvi?

Vanhemmat tekivät pitkää päivää töissä ja lapset aloittivat koulunkäynnin vailla ruotsinkielen taitoa. Pinnaaminen oli yleistä ja kiusaamiseltakaan oli vaikea välttyä. Nuoret vieraantuivat oman ikäisistään, koska yhteistä kieltä ei ollut. Jatko-opintoihin, lukioon tai ammattikouluun, hakeutui vain murto-osa suomalaisnuorista.

Ruotsiin lähti myös perheitä, jotka eivät olleet vielä saaneet töitä tai asuntoa uudesta maasta. Asunnottomien lapset asuivat lastenkodeissa ja monesti jäivät vanhempien huomiotta. Kun lapsi ei kuullut omaa äidinkieltään ja oppi nopeasti ruotsinkielen, oli sopeutuminen takaisin omaan perheeseen vaikeaa.

4. Koivu ja tähti?

Suomalaiset siirtolaiset tutustuivat helposti muista maista tulleisiin siirtolaisiin, mutta suhteiden luonti valtaväestöön tuotti hankaluuksia. Kielen oppiminen ei ollut itsestään selvyys, monia ujostutti tai he jopa häpesivät puhua vierasta kieltä. Kielitaidottomia kohdeltiin töykeästi ja usein ammattitaitoisen tulkin saaminen oli hankalaa.

Koti-ikävää helpottamaan ja suhteiden luontia varten alettiin perustaa Suomi-seuroja ja Suomi-koteja, joissa suomalaiset voivat jakaa kokemuksiaan ja kulttuuriaan.

”Monet Ruotsissa vuosikausia asuneet suomalaiset ovat sanoneet, ettei aikuisena maahanmuuttanut voi koskaan täydellisesti sopeutua”

5. Keskustelua

Suomalaisten siirtolaisten oloista Ruotsissa keskustelevat työvoimaministeri Keijo Liinamaa, SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen, STK:n toimitusjohtaja Timo Laatunen, työvoimaministeriön osastopäällikkö Altti Majava sekä maisteri Irmeli Majava. Ohjelmassa on myös ruotsinsuomalaisten haastatteluja. Sisältää muutamia tekstittämättömiä ruotsinkielisiä otteita.

Teksti: Heidi Tetri

AVAINSANAT: ajankuva, dokumenttiohjelmat, elintaso, keskustelut, muutto, Ruotsi, ruotsinsuomalaiset, siirtolaiset, siirtolaisuus, työ, työllistyminen, työllisyys

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Dokumenttisarja on kuvattu Tukholmassa, Eskilstunassa, Skövdessä, Boråsissa, Göteborgissa sekä Suomessa Ylitorniossa, Hyrynsalmella ja Kolarissa vuonna 1971.
Alkuperäisten tallenteiden naarmuisuudesta johtuen kuvanlaatu saattaa osittain olla heikkoa.
Jaksoista on jouduttu leikkaamaan tekijänoikeussyistä muutamia musiikkiosuuksia pois.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
SVEA MAMMAN OTTOLAPSET 1: TYÖ.
SVEA MAMMAN OTTOLAPSET 2: SOSIAALISET OLOT.
SVEA MAMMAN OTTOLAPSET 3: KADOTETTU SUKUPOLVI?
SVEA MAMMAN OTTOLAPSET 4: KOIVU JA TÄHTI?
SVEA MAMMAN OTTOLAPSET.

TV1 Yhteiskunnallinen toimitus, TV1 Kulttuuritoimitus

HAASTATELTAVAT: Keijo Liinamaa, Niilo Hämäläinen, Timo Laatunen, Altti Majava, Irmeli Majava, Jalmari Rantanen, Markku Hirn, Paavo Lounela, Bertil Olsson, Väinö Lintunen, Taimi Lintunen, Aatos Kinnunen, Göte-David Johansson, Ivan Edman, Kalevi Pirttilampi, Marjo-Riitta Pirttilampi, Veikko Haapanen, Silja Karppinen, Raili Kanerva, Juhani Rantanen, Kjell Öberg, Per G. Johansson, Unnukka Jasbutis-Simola, Solveig Hermansson, Terttu Rosengren, Anneli Virolainen, Seijaleena Leino, Pentti Kuivala, Marjatta Hedlund, Bengt Petersson, Anja Haapio, Tellervo Osipoff, Tuula Osipoff, Inkeri Marjamäki, Mauri Granath, Hannu Ylitalo, Liisa Nikander, Sonja Lampinen, Lea Visuri, Riitta Mokko, Risto Levonen, Fredrik Hafren, Kalervo Kelloniemi, Osmo Hormia, Martti Harju, Leena Levonen, Seppo Hyvönen, Aarne Tähtinen, Sigurd Möhlenbrock, Leena Olfsson

OHJELMAN TEKIJÄT:
Jaksot 1 ja 2:

Sirpa Sivori-Asp (tuottaja), Erkki Kaikkonen ja Erkki Suihko (kuvaus), Veijo Lehti (ääni), Maisa Pitkänen (leikkaus), Anja Wallenius (negleik), Eeva Lind ja Ritva Heikkinen (haastattelut)

Jakso 3:

Tuulikki Islander ja Marina Sundström (suun). Bengt Ragnarsson ja Erkki Kaikkonen (kuv). Juhani Silander (ääni). Heli Porsanger (negleik). Leena Bäckström. Kirsti Nykvist. Pipsa Valavaara.

Jakso 4:

Inkeri Hämäläinen (tuot, suun). Leena Häyrynen. Pipsa Valavaara (leik). Heli Porsanger (negleik).