Tietolaatikko

• Yleisradio aloitti oman lähetystoimintansa 9.9.1926. Aikamerkki sisältyi jo heti alusta alkaen yhtiön lähetyksiin. Helsingin sanomissa 12.9.1926 julkaistuissa ohjelmatiedoissa mainitaan, että aikamerkki annetaan joka arkipäivä klo 1 ja klo 8 iltapäivällä ”aallolla 400”. Ilmatieteen laitokselta saadun tiedon mukaan aikamerkki annettiin tuolloin laitoksen tarkkuuskellon eli kronometrin ohjaamalla triangelilla. Järjestelmän toiminnasta ei ole löydetty vielä tarkkaa teknistä kuvausta. Todennäköistä kuitenkin on, että aikamerkin anto tapahtui puhelinlinjan välityksellä Ilmatieteen laitokselta Yleisradion Aleksanterinkadun studiolle, mistä se siirrettiin edelleen puhelinlinjoja pitkin radioasemille. Tarkkaa tietoa ei ole myöskään siitä, miten kauan Yleisradio käytti hyväkseen Ilmatieteen laitoksen kronometriä aikamerkin antamisessa. Kronometrin tarkkuutta on voitu säätää myös jonkin ulkomaisen radioaseman avulla. Esimerkiksi Englannissa Greenwichin observatoriolla on ollut jo 1920-luvun lopulla tällainen koko Eurooppaan suunnattu ”aikamerkkipalvelu”. Yleisradio itse käytti tällaista tapaa 1950-luvulla, kun se itse seurasi ja sääti omien keskuskellojensa tarkkuutta. Tällöin YLE kuitenkin kuunteli erästä saksalaista radioasemaa, jolle tarkan ajan syötti Saksan hydrologisen instituutin tarkkuuskello.
• Aikamerkin antolaitteena triangeli vaihtui gongiin ilmeisesti vuonna 1934, kun Fabianinkadun radiotalo valmistui. Siellä olevan kuuluttajan studion pöydälle on pian asennettu painonappi, joka laukaisi sähköreleen avulla gongia lyövän vasaran. Kuuluttaja seurasi itse studion seinällä olevaa kelloa ja antoi ennen gongin lyöntiään varoituksen ”viisi sekuntia”. Järjestelmä näkyy esimerkiksi eräässä vuonna 1940 otetussa valokuvassa, missä kuuluttaja Birgit Lilius on antamassa em. laitteella aikamerkkiä. Käytössä olevista lähteistä ei ole selvinnyt ajankohta, milloin Fabianinkadun studioiden seinäkellojen tarkkuutta ryhdyttiin ohjaamaan samaan rakennukseen sijoitettujen keskuskellojen avulla. Se kuitenkin tiedetään, että em. keskuskellot sijaitsivat 1950-luvulla radiotalossa entisessä pankin kassaholvissa ja niiden tarkkuutta säädettiin edellä mainitun saksalaisen radioaseman antaman aikamerkin pohjalta. Kuuluttajien omien arvioiden mukaan aikamerkin tarkkuus oli tuolloin yhden sekunnin luokkaa ja se riitti tavallisten ihmisten tarpeisiin, mutta ei tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Tosin sotavuosina Yleisradio sai myös valituksia rintamakomentajilta aikamerkin epätarkkuudesta, kun he synkronoivat kellojaan ennen hyökkäyksiä tykistökeskitysten ajoittamiseen liittyen.
• Uudempi tekniikka auttoi myös tarkkuuttamaan Yleisradion aikamerkkiä. Vuonna 1963 alettiin käyttää hyväksi Suomen kaapelitehtaalle hankittua kvartsikelloa, joka yhdistettiin kaapelilla Fabianinkadun radiotaloon. Tähän uuteen aikamerkkiin sisältyi kuusi piippausta ja viimeiseen piippaukseen sisältyi sitten vielä perinteinen gongin kumahdus. Tällä laitteella aikamerkki voitiin antaa 13/100 sekunnin tarkkuudella. Tuo gongin kumahdus jätettiin aikamerkistä ”vanhentuneena” pois vuonna 1972 ja tarkka aikamerkki oli viimeisen piippauksen alkukohdassa. Gongia käytettiin aikamerkin antamiseen siis todennäköisesti vuodesta 1934 alkaen aina vuoteen 1972 saakka. Lokakuussa 1975 Yleisradio hankki oman kellolaitteiston Laajasalon mittausasemalle ja siitä ryhdyttiin ottamaan aikamerkki lähetyksiin.
• Vuorokaudessa annettujen aikamerkkien määrä on vaihdellut hieman eri vuosikymmenillä. Esimerkiksi 1960-luvulla arkisin annettiin aikamerkki seitsemän ja sunnuntaisin neljä kertaa vuorokaudessa. Vuonna 1978 aikamerkkiä ryhdyttiin lähettämään automaattisesti myös tasatunnein, tosin aikaisemmat aikamerkit klo 11.30, 12.30 ja 17.30 säilyivät lähetyksissä. Tosin automaattinen aikamerkin lähetys voitiin estää, jos se olisi sattunut keskelle esimerkiksi jumalanpalvelusta tai sinfoniaorkesterin konserttia.
• 1980-luvun alkupuolella vastuu aikamerkin tarkkuudesta siirtyi VTT:n (Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen) sähköteknisen laboratoriolle. Nykyisin Yleisradion aikamerkki synkronoidaan GPS-järjestelmän tuottamaan PPS-aikamerkkiin siten, että aikamerkin viimeisen ”piipin” nouseva reuna on aikamerkin oikea kohta. Aikamerkin radiosta kuuluva oikeellisuus riippuu kuitenkin monesta eri tekijästä, kuten kulkuajoista, vahvistimista, lähetysjärjestelmistä, välimatkasta lähetysasemalle ja niin edelleen. Lisäksi nykyiset signaalin digitalisoinnit heikentävät tarkkuutta. Itse asiassa analogisten radiolähetysten aikana päästiin parempaan tarkkuuteen, koska viiveet olivat helpommin laskettavissa ja ne olivat suhteellisen muuttumattomia. (Teksti: arkistoasiantuntija Lasse Vihonen/YLE Arkisto- ja tietopalvelut, 13.2.2009)

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Sekunnin tuhannesosat ja Yleisradion uusi aikamerkki.
Radion merkit ja signaalit.
Yleisradion uusi tarkkuusaikamerkki.
Aikamerkkejä.

HAASTATELTAVAT: Yrjö Luomanmäki, A. M. Kuusela
ESIINTYJÄT: Carl-Erik Creutz, Kaisu Puuska-Joki

OHJELMAN TEKIJÄT:
Soile Vahlström (toim).
Leena Kalste (toim).

Kuva: Kuuluttaja Carl-Erik Creutz. YLE Valokuva-arkisto.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

• Alivaltiosihteeri: Aikamerkit nyt YLE Areenassa
• Radion väliaikamerkki kanteleella ja koneella
• Carl-Erik Creutzin kuulutuksia

YLEn www-sivustot

• Minun radioni: Aikamerkistä Maamme-lauluun