Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Teatterin ja tanssin tekijät / Suomen Kansallisooppera /

Erna Gräsbeck: Syntymistään sureva

1925

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Syntymistään sureva vuosi 1925 | kesto: 2:29 (Audio)

Sopraano Erna Gräsbeck (1879-1958) kuului Kotimaisen Oopperan solistikunnan kantaviin voimiin aina oopperan perustamisesta 1911 vuoteen 1929 asti.

Jo ennen vakituisen oopperan perustamista Gräsbeck oli mukana kotimaisissa oopperanäytännöissä. Vuonna 1909 hän lauloi Erkki Melartinin Aino-oopperan kantaesityksessä ja vuotta myöhemmin Richard Wagnerin Siegfriedissä.

Erna Gräsbeck levytti suomalaisia yksinlauluja ja kansanlauluja vuosina 1912, 1913 ja 1925.

Tässä näytteessä hän laulaa suomalaisen kansanlaulun "Syntymistään sureva" tuntemattoman pianistin säestyksellä. Levytys on tehty Vox-levymerkille 1925.

Teksti: Johanna Nuorivaara

AVAINSANAT: kansanlaulut, kansanmusiikki, laulajat, laulumusiikki, musiikki, nättämötaiteilijat, ooppera

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Erna Gräsbeck syntyi 24.1.1879 Latvialaisessa Daugavpilsin (saks. Dünaburg) kaupungissa. Isä oli everstiluutnantti. Käytyään Helsingin ruotsalaisen tyttökoulun Gräsbeck opiskeli laulua Helsingin musiikkiopistossa 1892-95 Abraham Ojanperän oppilaana.

Opinnot jatkuivat tämän jälkeen ulkomailla. Roomassa Gräsbeckiä opetti Zaira Cortini-Falchi ja Berliinissä Etelka Gerster ja Louis Bachner.

Oopperadebyyttinsä laulajatar teki 1905 Italiassa Astin kaupungissa. Hän pääsi opettajansa suosituksella paikkaamaan sairastunutta solistia Mimin rooliin Giacomo Puccinin oopperassa La Boheme. Berliinissä Gräsbeck esiintyi opintojensa ohella sekä Komische Operissa että Lortzing Operissa 1907-08.

Gräsbeck ei tavoitellutkaan kansainvälistä uraa, vaan palasi opintomatkoiltaan takaisin Suomeen. Kun Kotimainen Ooppera ponnisti itsensä käyntiin lokakuussa 1911 sai Gräsbeck hetimiten esitettäväkseen naispääosan Friedrich Neumannin uudehkossa oopperassa Liebelei (Lemmenleikkiä). Vuonna 1912 Gräsbeck oli mukana Savonlinnan ensimmäisillä oopperajuhlilla Melartinin Aino-oopperan näytöksissä.

Yhteensä Gräsbeckin ohjelmistoon kului noin 40 oopperaosaa, joista mainittakoon Desdemona Verdin Otellossa, Tatjana Tshaikovskin Jevgeni Oneginissa, Mikaela Bizet´n Carmenissa ja Susanna Mozartin Figaron häissä.

Gräsbeck toimi uransa aikana myös konserttilaulajana ja orkesteri- ja oratoriosolistina. Kotimaan lisäksi hän konsertoi Roomassa, Kööpenhaminassa ja Berliinissä. Gräsbeck tunnettiin erityisesti Erkki Melartinin yksinlaulujen tulkitsijana.

Erna Gräsbeck luopui taiteilijan urastaan 1929 avioiduttuaan insinööri Niklas Järnefeltin kanssa. Laulajatar jäi kuitenkin leskeksi jo 1930-luvun alkupuolella.