Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Puna-armeija Porkkalassa /

Maailman pisin tunneli

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Ikkunat umpeen 18.02.1949 | kesto: 0:36 (Video)

Suomen tärkein rautatieyhteys, Helsingin ja Turun välinen rantarata, oli poikki lähes kolme vuotta. Myöhemmin junat saivat ajaa Porkkalan alueen läpi, mutta ikkunat peitettiin luukuilla. Kansa kutsui tätä erikoista ratayhteyttä ”maailman pisimmäksi rautatietunneliksi”.

Suomalaisten junien ikkunat pimennettiin peltilevyillä Kauklahden asemalla. Tukikohdan jälkeen Inkoon Tähtelän pysäkillä peltilevyt sai ottaa pois.

Kulku Porkkalan alueen läpi ei ollut suomalaisille ilmaista. Jokaisesta junasta piti maksaa 50 dollarin korvaus alueen uusille isännille. Päivittäisiä junavuoroja kulki kumpaankin suuntaan kolme. Veturit piti vaihtaa venäläisiksi vuokra-alueen läpikulun ajaksi.

Sen sijaan Suomen oli turvattava rauhansopimuksen mukaisesti, että Neuvostoliiton liikenneyhteydet Porkkalan tukikohtaan toimivat kaikissa oloissa. Lakkojen uhatessa Neuvostoliiton viranomaiset antoivat ymmärtää, että neuvostosotilaat ottaisivat haltuunsa tarpeelliset liikenneväylät, jos liikenne uhkaisi häiriintyä.

Suomalaiset viranomaiset eivät myöskään saanet tarkastaa Porkkalan tukikohtaan menevää liikennettä. Tämä taas herätti epäilyksiä siitä, että Porkkalaa käytetään myös suomalaisten emigranttikommunistien paluumuuton laittomana tukikohtana.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: Degerby, dokumenttiohjelmat, evakot, evakuointi, filmikatsaukset, Helsinki, Inkoo, jatkosota, Kirkkonummi, Neuvostoliitto, Pariisin rauhansopimus, Porkkala, Porkkalan tukikohta, Porkkalan vuokra-alue, puna-armeija, rantarata, Siuntio, sotilastukikohta, talvisota, toinen maailmansota, Turku, vuokra-alue, välirauha