yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Yle - höyryradiosta digiaikaan / Reporadiosta digitelevisioon /

Teksti-tv pysyy ajan hermolla, välittämättä ajan hampaasta

1981, 1983, 2002

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Teksti-tv:n logo 1981, YLE kuvanauha

Teksti-tv oli aikansa sähköisen tiedonvälityksen uudistaja. Monipuolinen palvelu on pystynyt säilyttämään suosionsa myös Internetin ja digitelevisioiden aikana.

7.10.1981: teksti-tv:n päivän ykkösuutinen oli ilmoitus uuden tietokanavan avaamisesta.

Teksti-tv rantautui Suomeen Englannista, jossa BBC oli aloittanut oman palvelunsa viisi vuotta aikaisemmin. Palvelua luokiteltiin aluksi sähköiseksi sanoma- ja aikakauslehdeksi, josta oli etua erityisesti kuulovammaisille katsojille. Kuulovammaisia myös tuettiin palvelun käyttöönottamiseksi ja valtio kustansi heille erityisen lisälaitteen, jonka avulla palvelu ensivuosinaan tuotiin televisioihin.

YLEn Hetkinen -ohjelma opasti jo toisena lähetyspäivänä katsojia palvelun käyttöön. Teksti-tv aloitti toimintansa 80-sivuisena uutissisällön esittäjänä, mutta välineen mahdollisuudet kartoitettiin nopeasti. Sivusto laajeni ja tarjosi käyttäjilleen myös ajankohtais- sekä uutisten täydennysmateriaalia. Teksti-tv:tä voidaankin pitää Internetin eräänlaisena edeltäjänä. Palvelu tavoitti jo ensimmäisenä vuonna yli 100 000 ihmistä.

Uusi väline herätti myös arveluita. Pelättiin, että jo tuolloin kotien keskipisteeksi noussut televisio veisi entistä suuremman osan kansalaisten ajankäytöstä. Toisaalta, palvelun joustavuus tiedonvälityksessä pystyttiin myös valjastamaan apuvälineeksi todellista syrjäytymistä vastaan. Vuonna 1983 Ajankohtainen kakkonen suositteli teksti-tv:tä erityisesti työttömille. Palveluun tuotiin avoimien työpaikkojen ilmoituksia ja vaikka sopivaa työpaikka ei aina löytynyt, tarjosi teksti-tv kuitenkin mukavaa näpertelyä ja ajanvietettä työttömien arkeen.

90-luvulla kotitietokoneet ja Internet yleistyivät, mutta myös teksti-tv:n suosio kasvoi. 2000-luvun alussa siirryttiin digiaikaan ja teksti-tv:n perinteistä mallia oltiin lakkauttamassa. Tarkoitus oli korvata alkuperäisversio niin sanotulla ”super-teksti-tv:llä”. Uudistus ei kuitenkaan saavuttanut suosiota hankalan käytettävyytensä takia. Lisäksi digilaitteissa oli paljon yhteensopivuusongelmia, eivätkä ne soveltuneet vuorovaikutteiseen viestintään kuten alun perin oli suunniteltu. Laitteiden erilaisuudet ja korkea hintataso supistivat kohdeyleisön niin pieneksi, että teksti-tv päätettiin säilyttää alkuperäisessä muodossaan.

2010-luvulla YLEn palvelu tarjoaa noin 1600 uutis-, ajankohtais-, ilmoitus- ja viihdesivua sekä tekstityspalveluita. Palvelua käyttää päivittäin yhä liki miljoona ihmistä.

YLEn Elävä arkisto onnittelee kolmekymppistä kollegaansa!

YLE Teksti-TV 30 vuotta

Teksti: Ville Matilainen

AVAINSANAT: ensijulkaisut, ensilähetykset, haastattelut, julkaisujärjestelmät, julkaisut, kuulovammaiset, lisälaitteet, palvelutuotanto, sähköinen julkaisutoiminta, teksti-tv, tekstitelevisio, tekstitys, televisio, televisiointi, televisiotekniikka, toimitustyö, työttömät, viestintäkulttuuri, YLE, yleisradio

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Yksi televisiokanava voi lähettää 800 sivua, joiden sivunumerot ovat välillä 100-899. Minkään sivun numero ei ala 0:lla tai 9:llä. Sivut voivat sisältää alasivuja.
  • Yleisradio aloitti teksti-tv-lähetykset 7.10.1981.
  • Ympärivuorokautiset lähetykset aloitettiin vuonna 1991.
  • Lokakuusta 1996 ovat YLE Teksti-TV:n sivut löytyneet myös internetistä.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Aamun peili
YLE Uutiset
HETKINEN 15
AJANKOHTAINEN KAKKONEN
IT-UUTISET

YLE Uutistoimitus, TV1/Yhteiskuntaohjelmat, TV2 Ajankohtaistoimitus, YLE24 TV-uutislähetykset

HAASTATELTAVAT: Mikko Bruun, Raimo Nummi, Erkki Hatakka, Juha Alanen, Leenamaija Tuominen, Teuvo Bergren, Tarja Virtanen

OHJELMAN TEKIJÄT:
KLIPPI 1
Pekka Koli, Markus Syrjälä
KLIPPI 2
Ilkka Koskimies (toimsiht). Arvi Lind (luk). Janica Selin (kuvsiht). Anneli Salminen (ohj).
KLIPPI 3
Vesa Saarinen (tuot/ohj), Annaliisa Hietala (kuv.siht), Olli Paunu(TOIM).
KLIPPI 4
Arja Herrera (kuv.siht). Ensio Suominen (lav. suun). Ilkka Saari (toim. siht). Pirjo Isomäki (ohj). Risto Nurisalo (graaf. suun). Marja Parikka (toim).
KLIPPI 5
Mika Lavonen (tuot). Juhani Kella (uutispääl). Iiro Kalima (ohj). Virpi Råman (kuvsiht). Kari Toivonen & Annamaija Manninen (luk). (tal). Laura Ruohola (urh). Petteri Sopanen & Kati Westerholm (graaf). Ilpo Pajunen & Marko Melto & Sami Laine & Marko Luukkonen & Salla Virman.

Kuva: Teksti-tv:n logo 1981, YLE kuvanauha

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

YLEn www-sivustot

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 06.10.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä