Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Tiede ja aatteet / Historia /

Eurooppalaisten juurilla

2002

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Kalevi Wiikin haastattelu kesto: 47:06 (Audio)

Keitä me eurooppalaiset olemme? Missä ovat juuremme? Emeritusprofessori Kalevi Wiik pohtii kielten ja kansojen juuria uudelta näkökannalta.

Kielitieteilijä Kalevi Wiik esittää vaihtoehtoisen mallin siitä, miten Euroopan kielikartta on muuttunut viimeisen 20 000 vuoden aikana.

Wiik puhuu kielten välisestä kontaktiteoriasta ja kielenvaihdosta, väestöjen välisestä kielellisestä ja geneettistä sukulaisuudesta sekä kielentutkijoiden, arkeologien ja geneetikkojen poikkitieteellisestä tutkimuksesta.

”Niinpä suomalaistenkin sukulaisuussuhteet määritetään nyt toisiksi kuin ennen: suomalaiset ovat mm. saamelaisten ja unkarilaisten kielellisiä sukulaisia (mutta he eivät ole näiden geneettisiä sukulaisia), ja suomalaiset ovat mm. latvialaisten ja hollantilaisten geneettisiä sukulaisia (vaikka heidän kielensä ei ole sukua latvian ja hollannin kielille).”

Kalevi Wiikin teos "Eurooppalaisten juuret" valittiin Tieto-Finlandia -ehdokkaaksi 2002.

Teksti: Rita Landström

AVAINSANAT: Eurooppa, fonetiikka, historia, kielitiede, perinnöllisyystiede, professorit

Anna palautetta sivun sisällöstä