RSSElävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit /
Sovitteleva Kyösti Kallio
rakensi yhteishenkeä
1873-1940
Kun Kyösti Kallio valittiin vuonna 1937 presidentiksi, monet epäilivät hänen kykyjään. Helsingin seurapiireissä päiviteltiin, miten kielitaidoton presidentti ja ennen kaikkea hänen puolisonsa Kaisa selviytyisivät presidenttiparin tehtävistä.
Talonpoikainen presidenttipari mursi kuitenkin nopeasti seurapiirien jään. Iloinen ja vaatimaton Kaisa otti paikkansa parrasvaloissa maalaisnaisen lämmöllä ja arvokkuudella.
Poliittista kokemusta Kyösti Kalliolta ei toki puuttunut. Pitkäaikainen ura kansanedustajana, eduskunnan puhemiehenä, ministerinä ja neljän hallituksen pääministerinä olivat hioneet Kalliosta sovittelutaitoisen kansanvallan puolustajan.
Presidenttikausi talvisodan varjossa mursi kuitenkin Kyösti Kallion terveyden. Talvisodan raskaina vuosina hän oli ajoittain työkyvytön. Erityisesti ulkopolitiikkaa koskeva päätöksenteko jäi muiden harteille.
Teksti: Reijo Perälä
AVAINSANAT: Keski-Pohjanmaa, Maalaisliitto, maanviljelijät, maaseutuväestö, maltillisuus, Nivala, Oulu, parlamentarismi, Pohjois-Pohjanmaa, pohjoispohajalaiset, poliitikot, punamulta, sovittelu, talonpojat, talvisota, tasavaltalaisuus, Ylivieska
Katsele ja kuuntele
Tasavallan talonpoika
3 videoleikettä
Kyösti Kallion presidenttiuran jälkipuolisko oli jo sairauden varjostama. Tästä huolimatta Kallio lukeutuu 1900-luvun alkuvuosikymmenten vaikutusvaltaisimpiin suomalaisiin.
Katsele ja kuuntele
Presidentti Kallion puhe
talvisodan alussa 
2 audioleikettä
Kuukausi talvisodan alkamisen jälkeen presidentti Kyösti Kallio tarkasteli uudenvuodenpuheessaan 1940 Neuvostoliiton sodan päämääriä. Kovasanaisessa puheessaan Kallio tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen.
Katsele ja kuuntele
Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia
1 audioleike
Talvisodan ensimmäisiä uhreja olivat itärajan pinnassa asuvat siviilit, joiden evakuointi alkoi jo ennen sotaa. Loka-marraskuussa 1940 lähti kodistaan lähes 100 000 karjalaista. Paikoin evakkoja kuitenkin vierastettiin uskonnon tai kielenkin tähden.
Katsele ja kuuntele
Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti
1 videoleike
Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema Mannerheimin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.
Katsele ja kuuntele
Kyösti Kallion itsenäisyyspäivän puhe 1939
1 audioleike
Itsenäisyyspäivänä 1939 oli talvisodan syttymisestä kulunut vasta viikko. Kun presidentti Kallio puhuu kansalle, on hänen äänensä väsynyt.
Katsele ja kuuntele
Tietolaatikko
- Tasavallan neljäs presidentti 1937-40. Oli ehdolla jo vuoden 1931 vaaleissa, mutta hävisi Svinhufvudille. Talvisodan presidentti.
- Pitkä poliittinen ura kansanedustajana, eduskunnan puhemiehenä, ministerinä ja pääministerinä.
- Kansanvallan ja parlamentarismin puolustaja, ristiriitojen sovittelija: maareformi, Lex Kallio, toiminta Lapuan liikettä vastaan, punamultayhteistyö.
- Puoliso Kaisa, o.s. Nivala. Lapset: Vieno, Veikko, Kerttu, Kalervo, Kaino ja Katri. Tyttäret Kerttu Saalasti ja Katri Kaarlonen myöh. kansanedustajina, Saalasti myös kahteen otteeseen ministerinä.
- Anttuuna-tätinsä kasvattilapsi, kouluvuodet Raahessa ja Oulussa, peri tädiltään Heikkilän tilan Nivalassa.
- Syntyi 10.4.1873 Ylivieskassa, kuoli 19.12.1940 Helsingin rautatieasemalla
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
- Kari Hokkanen: Kyösti Kallio 1873-1929. Osa 1. Kyösti Kallio 1930-1940. Osa 2. Juva 1986.
- Juhani Mylly: Murrosten ja kasvun vuodet 1931-1940. Teoksessa Tasavallan presidentit. Päätoimittaja Raimo Väyrynen. Porvoo 1993.
- Sakari Virkkunen: Kallio. Talonpoikaispresidentti. Otava 1983.
- Sakari Virkkunen: Ryti. Myrskyajan presidentti. Otava 1985.
Julkaistu 08.09.2006
Hae Elävästä arkistosta
