Elävä arkisto / Musiikki / Iskelmä / Esa Pakarinen oli rillumarein ruumiillistuma /

Esa Pakarinen: Suhmuran Santra

1977

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Esitys Heinäveden VPK:n talolla 28.05.1977 | kesto: 4:13 (Video)

Jatkosodan aikana kirjoitettu Suhmuran Santra perustuu tositapahtumiin. Kun lauluntekijä pyysi päästä tansseista saatille, hänen partnerinsa vastasi kuolemattomin sanoin: "Voi tokkiinsa, jalkojas siästä."

Kappaleen laati joensuulainen lauluntekijä ja kunnallispoliitikko Terho A. Könönen (1920-1998). Tarinan Santra on kotoisin samalta maailmankolkalta kuin juukalainen Joensuun Ellikin: Suhmuran kylä sijaitsi Könösen lapsuusmaisemissa Pyhäselällä, joka sittemmin liitettiin Joensuun kaupunkiin.

Kappale tuli laajempaan tietoisuuteen vuonna 1952, kun Könönen esitti sen radiossa. Kului kuitenkin vuosia, ennen kuin se julkaistiin levyllä. Sekä Ilkka Kortesniemi että Esa Pakarinen levyttivät sen tahoillaan vuonna 1966.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: harmonikka, Heinävesi, karjalaiset, karjalaisuus, laulajat, laulut, musiikkiesitykset, nuoruus, polkupyörät, pyöräily, rakkaus, Suhmura, valssit, vitsit, yö