Ohjelman kuorma-autonkuljettaja ei pitänyt yrittäjyyttä eli entiselle työnantajalleen alihankkijaksi ryhtymistä kannattavana. Yrittäjähenkisyyttä ei kysytä, kun työntekijä ulkoistetaan alihankkijaksi. Paineita pakkoyrittäjyyteen on myös metsureilla.

MOT-ohjelman mukan yritykset pyrkivät kiertämään työnantajavelvoitteitaan siirtämällä työntekijöitä alihankkijoiksi. Työntekijät ulkoistetaan usein irtisanomisen uhalla. Alihankkijaksi joutunut työntekijä ei kuitenkaan ole aito yrittäjä, vaan sidoksissa entiseen työnantajaansa. Ilmiöllä ei toistaiseksi ole edes nimeä.

Työntekijöiden ulkoistaminen näennäisyrittäjiksi ei koske vain metsä- ja kuljetusalaa. Niin sanottuja pakkoyrittäjiä oli kyselytutkimusten mukaan viitisentoista prosenttia Suomen yrittäjistä, eli kymmeniä tuhansia.

Yhteen toimeksiantajaan sidoksissa olevia yksinyrittäjiä löytyy erityisesti kiinteistönhoitajista, parturi-kampaajista ja ravintoloiden vahtimestareista.

MOT:n mukaan keväällä 2007 Suomessa oli enemmän yrittäjiä kuin koskaan aikaisemmin, jos maatalousyrittäjiä ei lasketa. Vanhasen hallituksen aikana Suomeen on tullut nettomääräisesti noin 17 000 uutta yrittäjää.

Suomen noin 230 000 yrittäjästä suurin osa, noin 60 prosenttia, on yksinyrittäjiä, jotka eivät itsensä lisäksi työllistä muita. Erityisesti näiden yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt kolmen viime vuoden aikana.

Tehdessään MOT-juttua alihankkijoiksi ulkoistetuista työntekijöistä Riikka Kaihovaara törmäsi hiljaisuuden muuriin. Kaihovaara tavoitti muutamia kovia kokeneita alihankkijoita, joista kukaan ei kuitenkaan halunnut tulla haastateltavaksi - edes anonyymina.

Teksti: MOT ja Elina Yli-Ojanperä

AVAINSANAT: aikapalkka, alihankinta, kannattavuus, kuljetusala, kuorma-autonkuljettajat, metsurit, metsänhoito, MOT, pakko, palkat, riskit, tutkiva journalismi, työllisyys, työnantajat, ulkoistaminen, yrittäjyys, yrittäjät, yritysasiakkaat, yritysjärjestelyt

Anna palautetta sivun sisällöstä