yle.fi




Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailmanpolitiikka / Kuohuva Lähi-itä /

Kapinoivat kurdit

1963

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Kurdijohtaja (PKK)
Abdullah Öcalan
oikeudenistunnossa.
(1999)
AP Graphics Bank

1960-luvun alussa aseellinen taistelu Kurdistanian puolesta tiheni.

Irakissa kurdien toiveet itsemääräämisoikeudesta heräsivät uudelleen vuoden 1958 vallankaappauksen jälkeen, jolloin kurdijohtaja Mustafa Barzani palasi maanpaostaan Neuvostoliitosta.

Kurdeille tarjotut sopimukset eivät näitä kuitenkaan tyydyttäneet.

Vuoden 1961 jälkeen aseellisia kapinoita tapahtui jatkuvasti, eivätkä hallituksen ajoittaiset itsehallintotarjoukset riittäneet viemään niiltä pohjaa.

Irakin diktaattori Saddam Hussein tuhosi 1990-luvulla tuhansia kurdikyliä, mutta ohjelma kertoo käytännön olevan jo vanhempaa perua.

AVAINSANAT: aseet, asiantuntijat, diktaattorit, etniset vähemmistöt, haastattelut, Irak, itsenäisyys, itsenäisyysliikkeet, kapinalliset, kapinat, kurdit, Lähi-itä, mielipiteet, Neuvostoliitto, sopimukset, sorto, Turkki, vallankaappaukset, yhteiskunta

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Kurdien määrä on arvioitu noin 20 miljoonaksi
  • Pääosa kurdeista asuu Itä-Turkin, Pohjois-Iranin ja Pohjois-Irakin vuoristoseuduilla
  • Turkissa kurdit on pyritty sulauttamaan valtaväestöön kieltämällä kurdin kielen käyttö kouluissa ja viestimissä
  • Kurdistanin työväenpuolue PKK kävi vuosina 1984-1999 aseellista taistelua Turkin hallintoa vastaan
  • Vaihtelevat irakilaiset ja ulkopuoliset tahot ovat käyttäneet hyväkseen Irakin kurdeja ja näiden keskinäisiä erimielisyyksiä, jotka 1990-luvulla kärjistyivät aseellisiksi yhteenotoiksi
  • Persianlahden sodan jälkeen kaksi suurinta kurdijärjestöä hallinnoi YK:n turvaamaa suoja-aluetta Pohjois-Irakissa
  • Irakin sodan ja Saddam Husseinin kukistumisen jälkeen kurdeilla on ollut edustus Irakin hallituksessa.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Kapinoivat kurdit.

HAASTATELTAVAT: Hasim Suad
ESIINTYJÄT: Armas Salonen
MUUT HENKILÖT: Mustafa Murasani

OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittaja: Jaakko Nousiainen

Kuva: Kurdijohtaja (PKK) Abdullah Öcalan oikeudenistunnossa. (1999) AP Graphics Bank

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä