Huhut lähtivät liikkeelle vuonna 1971, kun vesijohtotyömaan kaivuri osui vanhaan hautaan. Karkureiden teloitukset ja väitetty salainen kenttäoikeus nousivat valtakunnalliseksi puheenaiheeksi 1990-luvun alussa.

Salaisen tuomioistuimen puheenjohtajaksi mainittiin lappeenrantalainen pankinjohtaja ja kunnallisvaikuttaja Toivo Tapanainen. Todisteina teloituksista esiteltiin papereita ja karttoja, joiden sanottiin olevan peräisin Tapanaisen jäämistöstä.

Virallisista lähteistä ei löytynyt viitteitä Huhtiniemeen. Salaiseen kenttäoikeuteen uskovat pitivät tätä juuri todisteena siitä, että huhuissa oli perää.

Vuonna 2006 aloitettiin vihdoin kaivaukset, joissa löytyikin luurankoja. Osoittautui kuitenkin, että ne olivat peräisin 1800-luvulta, eikä jäännöksissä ollut merkkejä väkivaltaisesta kuolemasta.

Kaivauksia laajennettiin vuonna 2007, mutta enempää ruumiita ei enää löytynyt. Tutkijaryhmän mielestä Huhtiniemessä ei ollut jatkosodan aikaisia joukkohautoja.

Ilta-Sanomien toimittaja Pasi Jaakkonen tuli kirjassaan vuonna 2007 siihen tulokseen, että "Syväkurkuksi" kutsuttu huhun levittäjä oli väärentänyt esittämänsä asiakirjat. Myös historiantutkijat Heikki Ylikangas ja Juhani Tasihin olivat samalla kannalla.

Vaikka Huhtiniemestä ei ruumiita löytynyt, keskustelu jatkosodan aikana ammuttujen karkurien määrästä on jatkunut tämän jälkeenkin. Professori Ylikangas on käynyt asiasta kiivasta polemiikkia vastaväittäjiensä kanssa.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: armeijat, asemasota, aseveljeys, evakot, evakuointi, Huhtiniemi, hyökkäyssota, jatkosota, kansallissosialismi, Lapin sota, Lappeenranta, Moskovan rauha, natsit, Pariisin rauhansopimus, propaganda, puna-armeija, puolustusvoimat, rauhanneuvottelut, sotakorvaukset, sotavangit, sotilasliitot, talvisota, teloitus, toinen maailmansota, vankileirit, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset

Anna palautetta sivun sisällöstä