Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit / Risto Ryti - sotavuosien presidentti /
Viileä Risto Ryti
joutui sijaiskärsijäksi
1889-1956
OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.
NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
-
Ryti presidentiksi vuosi 1941 | kesto: 0:29 (Video)
-
Ryti maaottelumarssilla vuosi 1941 | kesto: 1:04 (Video)
-
Risto Rytin hautajaiset vuosi 1956 | kesto: 3:32 (Video)
Ryti oli jo ehtinyt vetäytyä politiikasta, kun hänet talvisodan alussa ensin taivuteltiin pääministeriksi ja Kallion sairastuttua presidentiksi.
Älykäs Ryti oli jo nuorella iällä tehnyt näyttävän uran. Eduskuntaan lakimieskoulutuksen saanut Ryti valittiin 30-vuotiaana edistyspuolueen riveistä.
Rivikansanedustajana Ryti ehti olla vain pari vuotta. Ståhlbergin presidenttikaudella Ryti toimi kahteen otteeseen valtiovarainministerinä.
Suomen Pankin pääjohtajaksi Ryti valittiin vain 33-vuotiaana. Pääjohtajakaudellaan, johon osui myös vuosien 1929-32 talouslama, Ryti ajoi tiukkaa talouspolitiikkaa. Vauraitakin taloja joutui pulan kourissa vasaran alle.
Presidenttiehdokkaana Ryti oli jo vuoden 1925 vaaleissa. Kolmannessa äänestyksessä hän kuitenkin yllättäen hävisi Lauri Kristian Relanderille.
Tämän jälkeen Ryti keskittyi arvostettuna talousmiehenä hoitamaan Suomen Pankin pääjohtajuutta. Politiikkaan hän ei enää aikonut palata.
Talvisodan alettua maahan tarvittiin pääministeri, joka kykeni viileään harkintaan ja yhteistyöhön kaikkien poliittisten suuntausten kanssa.
Kun presidentti Kyösti Kallion terveys alkoi horjua, myös ulkopolitiikan johto siirtyi käytännössä pääministerin hoitoon. Ja kun Kallio joutui sairautensa vuoksi eroamaan, Ryti taivuteltiin presidenttiehdokkaaksi.
Jatkosodan loppuvaiheessa presidentti joutui henkilökohtaisesti ottamaan vastuun maan kohtalosta. Saksan viljatoimitusten ja aseavun ehtona oli, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa.
Tukalassa tilanteessa ja Neuvostoliiton suurhyökkäyksen käynnistyessä Ryti lähetti Hitlerille henkilökohtaisen kirjeen, jossa hän lupasi, että hän tai hänen johtamansa hallitus ei tee erillisrauhaa ilman Saksan suostumusta.
Rytille tämä sopimus merkitsi kymmenen vuoden kuritushuonetuomiota sodan jälkeisessä poliittisessa tilanteessa. Vuonna 1949 Paasikivi armahti hänet terveydellisten syiden perusteella.
Sairauden murtama Ryti vietti vankilavuosiensa jälkeen hiljaiseloa. Ryti kuoli 25.10.1956.
Nykyisen käsityksen mukaan Rytin henkilökohtaisilla uhrauksilla oli ratkaiseva merkitys sodan loppuvaiheessa; Suomi säilyi itsenäisenä.
Teksti: Reijo Perälä
AVAINSANAT: filmikatsaukset, hautajaiset, huittislaiset, itsenäisyys, kenraalit, maaottelut, marssit, poliitikot, politiikka, presidentit, puheet, pääministerit, saattajat, satakuntalaiset, urheilu
Sisältötiedot
ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Näin syntyi nykypäivä
Näin syntyi nykypäivä
SF-katsaus 22
Videot 1. ja 2. Filmi-Kuva Oy: Näin syntyi nykypäivä. Video 3. Suomen Filmiteollisuuden katsaus 22.
OHJELMAN TEKIJÄT:
Videot 1. ja 2. Näin syntyi nykypäivä vuodelta 1951, Filmi-Kuva Oy (Veikko Itkonen).
Käsikirjoitus, ohjaus, leikkaus, selostus: Veikko Itkonen
Musiikki: George de Godzinsky
Äänitys: Ensio Lumes
Video 3. SF-katsaus 22 vuodelta 1956
Kuva: Presidentti Risto Ryti ja maan hallitus maaottelumarssilla. YLE kuvanauha.
Aiheeseen liittyviä linkkejä
Elävä arkisto
Julkaistu 08.09.2006