yle.fi




Elävä arkisto / Musiikki / Iskelmä / Esa Pakarinen oli rillumarein ruumiillistuma /

Pekka Puupää

1967

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Esa Pakarinen Pekka Puupäänä (1967). Yle kuvanauha.

Pekka Puupää oli Esa Pakarisen tunnetuin elokuvahahmo. Puupää-elokuvat antoivat leiman kokonaiselle vuosikymmenelle: niitä tehtailtiin vuosina 1953-1960 peräti kolmetoista kappaletta.

Puupää-filmit perustuivat sarjakuvapiirtäjä Ola Fogelbergin 1920-luvulla luomiin suosittuihin henkilöhahmoihin.

Sarjakuvien Savikylän sijasta seikkailut tapahtuivat Helsingissä. Filmeissä Pekan kaveri, Masa Niemen esittämä Pätkä nousi vähintään ystävänsä veroiseksi tähdeksi, jonka omalaatuiset sananlaskut ja poskettomat lohkaisut jäivät pysyväksi osaksi katsojasukupolven käyttökieltä.

Pekan vaimoa, ikimuistoista pirttihirmua nimeltä Justiina, näytteli Siiri Angerkoski. Pääparina olivat kuitenkin Pekka ja Pätkä, joiden mukaan useimmat elokuvat nimettiinkin. Sarjan myötä pääparivaljakon vastavoimaksi nousi kiukkuinen talonmies Pikkarainen (Armas Jokio).

Ensimmäisen filmin, vuonna 1953 valmistuneen "Pekka Puupään", ohjasi Ville Salminen, joka ei kuitenkaan jatkossa halunnut leimautua Puupää-farssien tekijäksi. Pääosan muista sarjan osista teki Armand Lohikoski, joka myös laati käsikirjoituksia Reino Helismaan kanssa.

Elokuvat tehtiin nopeasti ja halvalla, mutta niihin onnistuttiin silti sisällyttämään joukko hurmaavia älyttömyyksiä ja kuolemattomia neronleimauksia.

Aikakauden kriitikoilta filmit saivat melko hyytävän vastaanoton. Yleisöä niille kuitenkin riitti sekä omana aikanaan että myöhemmin. Vielä 1970-luvulla niitä kävi katsomassa yli 700 000 henkeä. Jälkisuosio liittyy varmasti myös nostalgiaan: jo filmien tarjoama kuva 1950-luvun Helsingistä ja Suomesta on hyvä syy katsoa niitä.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: elokuva, elokuvamusiikki, elokuvanäyttelijät, komediat, musiikkiesitykset, tunnukset

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Pekka Puupää. Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa. Tunnussävelmä samannimisestä elokuvasta. Esa Pakarinen levytti kappaleen vuonna 1952.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Esan studio

TV2 Ajanvietetoimitus

ESIINTYJÄT: Esa Pakarinen

OHJELMAN TEKIJÄT:
Matti Heinivaho (suun, ohj). Kari Komppa (mus). Juhani Heikkonen (kuv). Rauno Pulli (valot). Seppo Syväniemi (ään). Ulla Mäkinen (kuvsiht). Raimo Salo (lav).

Kuva: Esa Pakarinen Pekka Puupäänä (1967). Yle kuvanauha.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 03.02.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä