yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Suomen kirjallisuus Agricolasta 1900-luvun alkuun /

Juhani Aho, ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija

1861-1921, 1961, 1973, 2006

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Juhani Aho. (1910-luku) WSOY.

Juhani Aho kirjoitti romaaneja ja lyhyitä kertomuksia, joita hän nimitti lastuiksi. Hänen realistiset teoksensa käsittelivät usein tekniikan saapumista maaseudulle ja sitä, miten uudet mullistukset muuttivat ihmisten elämää.

Juhani Ahon (1861-1921) kirjallinen tyyli sai vaikutteita venäläisestä ja pohjoismaisesta realismista. Hän kehitti myös uuden kirjallisuuden lajin ”lastut”, jotka ovat pieniä yhteiskunnallisia tai tunnelmallisia kertomuksia.

Aho sai teoksiinsa aiheet omasta elämästään ja elinympäristöstään. "Jos mielii jotakin kirjoittaa, pitää olla jotakin josta kirjoittaa", totesi Aho jo 19-vuotiaana.

Useissa teoksissa liikutaan Ahon lapsuusmaisemissa. Myös Ahon pääteoksen Juha (1911) kolmiodraama-aihe muistuttaa Ahon omasta monimutkaisesta rakkauselämästä.

Ahon teoksissa toistuu vahva suhde todellisuuteen ja luontoon, ja niissä sivutaan myös mystiikkaa ja isänmaallisuutta.

Aho asui Pariisissa vuosina 1889-1990 ja sai uusia vaikutteita kirjoittamiseensa: realistinen tyyli sai rinnalleen kansallisromanttisia sävyjä.

Ahon tuotantoa on käännetty useille kielille, myös kaikille pohjoismaisille kielille. Aikanaan Aho oli yksi tunnetuimpia suomalaisia kirjailijoita Skandinaviassa.

Teksti: Kaisa-Liisa Vähäsarja

AVAINSANAT: Helsinki, helsinkiläiset, iisalmelaiset, Iisalmi, isovanhemmat, Juhani Ahon juhlavuosi, kansalliskirjailijat, kirjailijat, kirjallisuudenhistoria, kirjallisuus, kotiseutukuvaukset, Kuopio, kuopiolaiset, kääntäjät, lapinlahtelaiset, lapsuus, modernismi, muistelu, muistot, nuoruus, pappilat, pohjoissavolaiset, rautatiet, savolaiset, sortovuodet, toimittajat, Tuusula, tuusulalaiset, uusmaalaiset

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Juhani Ahon (alk. Johannes Brofeldt) suku on lähtöisin Ruotsista. Herännäis- ja sivistyssuvun poika syntyi pappisperheen esikoisena 11.9.1861 Lapinlahdella. Maallinen kirjallisuus oli perheessä kiellettyä, mutta Brofeldt tutustui salaa Suomen ja maailman kirjallisuuteen ja osoitti kirjoittajanlahjansa varhain.
  • Kaksikielisten lapsuusvuosien jälkeen Brofeldt muutti Helsinkiin opiskelemaan ja aloitti työnsä lehtimiehenä 1880-luvun alussa. Esikoisromaani Rautatie (1884) herätti huomiota kirjallisuuspiireissä ja Aho keskeytti opintonsa keskittyäkseen kirjoittamiseen. Vuonna 1907 hän suomensi nimensä Juhani Ahoksi. Aho jatkoi aktiivista kirjailijanuraansa kuolemaansa vuonna 1921 saakka.
  • Teoksia:
  • Siihen aikaan kun isä lampun osti, kertomus (1883)
  • Rautatie, romaani (1884)
  • Papin tytär, romaani (1885)
  • Helsinkiin, romaani (1889)
  • Yksin, romaani (1890)
  • Lastuja, kertomuksia (1891)
  • Papin rouva, romaani (1893)
  • Panu, romaani (1897)
  • Juha, romaani (1911)
  • Muistatko - ?, romaani (1920)
  • Kirjailijantyönsä ohella Juhani Aho toimi myös kääntäjänä. Hän suomensi paljon ruotsin-, norjan- ja tanskankielistä kirjallisuutta, mm. Selma Lagerlöfiä, Viktor Rydbergiä, Alexander Kiellandia, Holger Drachmannia, Jonas Lieta, Zacharias Topeliusta, J.L. Runebergiä ja K. A. Tavaststjernaa sekä monien ranskalaisten kirjailijioden, mm. Victor Hugon, teoksia.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Muistoja Juhani Ahosta.
Televisioteatteri: Juhani Aho, Rautatie.
Veljeni Juhani Aho

YLE Radio 1, TV1 Teatteritoimitus, Puheohjelmat

HAASTATELTAVAT: Juhani Niemi, Alma Lescelius, Eemeli Kokko, Sakari Brofeldt
ESIINTYJÄT: Anja Pohjola, Leo Jokela, Markku Riikonen
MUUT HENKILÖT: Juhani Aho

OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittajat: Nadja Nowak, Juhani Leskio, Marjatta Pykälistö
Lukija: Ari Kallio
Toimittaja: Juhani Leskio.

Kuva: Juhani Aho. (1910-luku) WSOY.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

YLEn www-sivustot

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 24.09.2007

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä