Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / TV- ja radioviihde / Juntit viihteessä /

Irwin Goodman: Härmäläinen perusjuntti

1985

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Live-esitys Viikonloppu-tv:ssä 01.02.1985 | kesto: 2:41 (Video)

Laulu suomalaisesta junttiudesta toi Irwin Goodmanille ensimmäisen listamenestyksen vuosiin. Siitä alkoi hänen uusi nousunsa kansakunnan suursuosikiksi.

Härmäläinen perusjuntti oli Irwinin ensimmäinen hitti sitten vuonna 1976 ilmestyneen Häirikön. Välivuosina alkoholiongelmat olivat uudelleen pahentuneet, ja laulaja oli otsikoissa verovelkojen ja masternauhojen luvatonta myyntiä koskevien tuomioiden johdosta.

Kaiken lisäksi Irwinin toinen korva kuuroutui vuonna 1982. Härmäläinen perusjuntti –albumin toisena säveltäjänä toimikin Kassu Halonen.

Albumin nimikappale oli tarkoitettu Syksyn sävel –kilpailuun, mutta se putosi alkukarsinnoissa. Kappale nousi kuitenkin listahitiksi, ja sen nosteessa Irwinin 20. LP-levy myi kultaa. Nimikappaleen lisäksi sen kappaleista nousivat suosioon mm. Tahdon lättähattujen vanhainkotiin, Otetaan pienet paavolat, Terveisiä perseestä ja Eletään vaan vaikka piruuttaan.

Vexi Salmen sanoittama Härmäläinen perusjuntti oli silkkaa pottuilua muijiaan mukiloiville ja puukkoa heilutteleville kotimaisille punaniskoille. Sen lämmin vastaanotto saattoi kuitenkin johtua siitä, että monet – pilkan kohteet mukaan lukien – tulkitsivat sen ”härmäläisyyden” ylistyslauluksi.

Seuraavana vuonna Irwinin uusi menestysputki jatkui Henkipatto-kappaleella, jonka Irwinin vaiheisiin perustuva MTV3:n sarja Kivisydän teki tunnetuksi. Vuonna 1988 oli vuorossa superhitti Rentun ruusu.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: hitit, idolit, ironia, iskelmät, juntit, juopottelu, kupletit, laulajat, laulaminen, menestyminen, miehet, mieheys, musiikkiesitykset, ongelmat, perinne, pilailu, satiiri, suomalaisuus, suosio, yhteiskuntakritiikki