Elävä arkisto / Musiikki / Aatteen ja hengen laulut / Pilalaulun taitajia /

Hupilauluja rapakon takaa

1926 - 1930

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Erik Kivi: Punaliivi vuosi 1926 | kesto: 2:56 (Audio)
Arthur Kylander: Lumber jäkki 19.09.1927 | kesto: 3:14 (Audio)
Leo Kauppi: Oi tyttö 19.12.1927 | kesto: 3:02 (Audio)
Arthur Kylander: Oi kuinka engeliksi mielin 04.03.1929 | kesto: 2:58 (Audio)
Leo Kauppi: Laivan kannella 25.04.1928 | kesto: 3:00 (Audio)
Akseli Vuorisola: Katinka 23.07.1928 | kesto: 2:51 (Audio)
Antti Syrjäniemi: Daytonin apinajuttu 15.04.1929 | kesto: 3:07 (Audio)
Leo Kauppi: Ei tule suvi 30.04.1929 | kesto: 3:00 (Audio)
Ilmari Hautala: Ikäneito pelastusarmeijassa vuosi 1930 | kesto: 3:14 (Audio)
Ilmari Hautala: Sakilaisten laulu vuosi 1930 | kesto: 3:18 (Audio)

1920-luvun amerikansuomalaiset kupletistit käsittelivät lauluissaan hilpeästi niin uskontoa, kehitysoppia, politiikkaa kuin Neuvostoliiton avioliittolainsäädäntöä.

Kotoiset suomalaiset kansanlaulut saivat Yhdysvalloissa usein omaa erityisväriä paikallisten jazzvaikutteisten soittajien myötä.

Vasemmistoaatteilla oli vahva kannatus suomalaissiirtolaisten keskuudessa, ja radikaalit virtaukset saivat ilmauksensa kupleteissakin.

Ahkerimpia työväenhenkisiä lauluntekijöitä oli syndikalistisen IWW-järjestön kannattaja Arthur Kylander. "Lumber jäkissä" lauletaan metsureista eli lumberjackeista, taivasparodia "Oi kuinka engeliksi mielin" taas on sukua Joe Hillin pilkkalaululle Pie in the Sky.

Uskonnon kustannuksella hupailtiin myös kappaleessa Ikäneito pelastusarmeijassa. Daytonin apinajutun aiheena on Tennesseessä pidetty oikeudenkäynti, jossa muuatta opettajaa syytettiin Raamatun luomiskertomuksen arvostelusta.

"Katinkan" vuonna 1930 levytetty versio kertoo Neuvosto-Venäjän vapaamielisestä avioliittolainsäädännöstä. Sakilaisten laulu puolestaan kuvaa hieman nykyisen gangsta-rapin tapaan nuorison alakulttuuria, joka kukoisti Helsingin työläiskaupunginosissa 1900-luvun alussa.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: amerikansuomalaiset, avioliitto-oikeus, Dayton, enkelit, evoluutioteoria, huumori, jengit, järjestyshäiriöt, kehitysoppi, kreationismi, kupletit, merimiehet, metsurit, naimattomuus, Neuvostoliitto, nuorisokulttuuri, oikeustapaukset, ongelmanuoret, Pelastusarmeija, radikalismi, rakkaus, satiiri, siirtolaiset, syndikalismi, Tennessee, tukkilaiset, työväenliike, uskonto, uskontokritiikki, vasemmistolaisuus, Yhdysvallat, äänilevyt

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Punaliivi. Säv. ja san. tuntematon. Es. Erik Kivi. Victor 1926.
Lumber jäkki. Säv. ja san. Arthur Kylander. Es. Arthur Kylander. Victor 1927.
Oi tyttö. Säv. ja san. tuntematon. Es. Leo Kauppi ja Antti Kosolan trio. Columbia 1927. Sävelmä on tuttu mm. Perustuslaillisten riemumarssista.
Oi kuinka engeliksi mielin. San. Arthur Kylander. Es. Arthur Kylander. Victor 1929.
Laivan kannella. Säv. tuntematon, san. Pasi Jääskeläinen. Es. Leo Kauppi ja Antti Kosolan trio. Columbia 1928. Melodia on yhdistelmä Stephen Fosterin kappaleesta Camptown Races ja merimieslaulusta Sacramento, josta englanninkielinen kertosäe on peräisin.
Katinka. Venäläinen kansansävel, sov. Henry Tobias, suom. san. tuntematon. Es. Akseli Vuorisola. Columbia 1928. Kappale tunnetaan Suomessa paremmin Brita Koivusen eri sanoilla levyttämänä iskelmänä (1959).
Daytonin apinajuttu. Säv. Antti Syrjäniemi, san, tuntematon. Es. Antti Syrjäniemi. Victor 1929.
Ei tule suvi. Säv. ja san. tuntematon. Es. Leo Kauppi ja Antti Kosolan orkesteri. Columbia 1929.
Ikäneito pelastusarmeijassa. Säv. ja san. tuntematon. Es. Ilmari Hautala ja Antti Kosolan orkesteri. Columbia 1930.
Sakilaisten laulu (Puppchen, du bist mein Augenstern). Säv. Jean Gilbert, suom. san. G.B. Es. Ilmari Hautala ja Antti Kosolan orkesteri. Columbia 1930. Melodia on operettilaulusta Puppchen, du bist mein Augenstern (1912). Alkuperäinen teksti ilmestyi Tuulispää-pilalehdessä vuonna 1917.