yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa /

Kotirintaman sota

Kuva: Naisia ja lapsia lottien järjestämässä ruokailussa Rovaniemellä Lapin sodan aikana. SA-kuva.

Jokainen vuosina 1939-1945 elänyt suomalainen joutui tavalla tai toisella tekemisiin sodan kanssa. Koko kansan yhtenäisyys näkyi vahvasti myös kotirintamalla.

Kansan yhtenäisyys ei ollut itsestäänselvyys vain 20 vuotta sisällissodan jälkeen. Talvisodan syttyessä suomalaiset yhdistyivät kuitenkin nopeasti puolustamaan maataan yksimielisesti. Yhteishenkeä vahvisti se, että Suomi taisteli suurvaltaa vastaan yksin.

Talvisodan henki oli alusta alkaen vahva myös kotirintamalla. Käytännön valmistautuminen sotaan oli kuitenkin ollut 20-vuotiaasta Lotta Svärd -järjestöstä huolimatta riittämätöntä.

Koska rintamalle tarvittiin kipeästi lisää miehiä, koulutettiin lottia kiireesti tehtäviin, joilla miehet voitiin vapauttaa maanpuolustustehtäviin. Kaikkiaan tämä onnistui noin 100 000 miehen kohdalla. Osa lotista toimi itsekin rintamalla huolto-, valvonta- ja esikuntatehtävissä. Lottien palvelu oli aseetonta.

Jatkosodan aikana vastustajan tavoitteena oli eri puolille Suomea tehdyillä pommituksilla ja propagandalla heikentää juuri kotirintaman taistelutahtoa.

Ankarat olot koettelivat etenkin lapsia. Heti talvisodan sytyttyä tarjosi Ruotsi turvapaikkaa suomalaislapsille, ja pienen empimisen jälkeen Suomi päätyi tarjoamaan suomalaisille tähän mahdollisuuden. Kaikkiaan liki 80 000 lasta siirrettiin sotaa pakoon muihin Pohjoismaihin, valtaosa heistä Ruotsiin. Noin 15 500 heistä jäi palaamatta Suomeen.

Lasten arki Suomessakin sujui kuitenkin asuinpaikasta ja perheen elinoloista riippuen niukkuudessa mutta kohtalaisen hyvin. Koulua käytiin välillä kirjeitse sanomalehden välityksellä.

Pahimmin elämä rikkoutui itärajalla, missä yli 400 000 evakkoa joutui jättämään kotinsa talvisodan jälkeen. Siirtoväen uudelleenasuttaminen oli henkisesti ja taloudellisesti raskasta.

Syksyllä 1941 evakkojen pulmat tuntuivat ratkenneen, kun Suomi valloitti takaisin talvisodassa menettämänsä alueet. Uusi, lopullinen lähtö koitti kuitenkin kesäkuussa 1944.

Teksti: Petra Himberg

AVAINSANAT: evakot, jatkosota, kotirintama, Lapin sota, lotat, Lotta Svärd -järjestö, pula-ajat, siirtolaiset, siirtoväki, siviiliväestö, sota-aika, sotalapset, säännöstely, talkoot, talvisota, yhteishenki


Katsele ja kuuntele

Koko kansa talkoissa

1 videoleike

Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla.
Katsele ja kuuntele

Ruokavaliomme 1941

1 videoleike

Aho & Soldanin hyvin havainnollistettu valistusfilmi pureutuu tärkeään aiheeseen, joka monelle edusti "enemmän uskon kuin tiedon asioita". Mitä meidän olisi syötävä?
Katsele ja kuuntele

Marttojen toimia 1941

1 videoleike

Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on, ajatteli Lucina Hagman keväällä 1899 perustaessaan nykyisin Marttaliittona tunnetun yhdistyksen.
Katsele ja kuuntele

Kesämuotia kupongeilla 1941

1 videoleike

"Vaikkakin vaatetus kaikki on pisteillä, niin silti voit siistinä risteillä", näyttää toteen kesän 1941 pukumuotia esittelevä filmikatsaus.
Katsele ja kuuntele

Rouva Suomelan pyykkipäivä

1 videoleike

Kun rouva Suomelalla oli vuonna 1942 pyykkipäivä, hurahti tässä raskaassa askareessa helposti koko vuorokausi.
Katsele ja kuuntele

Sota-Helsingin kasvot

1 videoleike

Ankarat pakkaset, lumi, pula lähes kaikesta ja jatkuvat jonot olivat pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.
Katsele ja kuuntele

Lomailua Punkaharjulla 1943

1 videoleike

Sodan keskellä kesällä 1943 oli kotiväellä mahdollisuus levätä Punkaharjulle perustetussa aseveliperheiden lomakylässä. Moni äiti oli tuolloin ensi kertaa pidemmän ajanjakson kotinsa ulkopuolella.
Katsele ja kuuntele

Paavo Rintala ja Leningradin kohtalonsinfonia

1 audioleike

Kirjailija kertoi saksalaisten ja suomalaisten vuosina 1941-1943 piirittämän kaupungin ja sen asukkaitten tarinan.
Katsele ja kuuntele

Sota-ajan joulu Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

5 audioleikettä

Vuosina 1939 - 1944 joulua vietettiin korsuissa, ampumahaudoissa ja evakossa. Sota leimasi myös kotirintaman joulua - elettiin säännöstelyaikaa ja kaivattiin läheisiä.
Katsele ja kuuntele

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

2 audio- ja 3 videoleikettä

Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.
Katsele ja kuuntele

Siirtoväen asuttaminen oli jättimäinen urakka

1 videoleike

Sotien seurauksena lähes puoli miljoonaa suomalaista menetti kotinsa. Sotakorvausten maksamisen lisäksi siirtoväen asuttaminen oli Suomen jälleenrakentamisen suurimpia haasteita.
Katsele ja kuuntele

Kirje isältä

6 videoleikettä

Suokkaan Anni joutuu evakkoon neljän lapsensa, lehmän ja anopin kanssa. Vastaanotto uudella paikkakunnalla ei ole lämmin.
Katsele ja kuuntele

Anneli Saaristo: Evakon laulu

1 videoleike

Veikko Lavin kirjoittama Evakon laulu nousi Anneli Saariston esittämänä valtavaan suosioon. Esitys on taltioitu Suomen 80. itsenäisyyspäivänä vuonna 1997.
Katsele ja kuuntele


Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 28.06.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä