Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Etelä-Karjalaa ja eteläkarjalaisia /

Tangon merkkimies Unto Mononen

1950 - 1967

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Unto Monosen haastattelu 01.06.1967 | kesto: 36:34 (Audio)
Pentti Halme: Pieni laulu, valssi vuosi 1950 | kesto: 2:45 (Audio)
Henry Theel: Aamunkoi, tango 26.05.1953 | kesto: 2:54 (Audio)
Erkki Junkkarinen: Ei yhtään ystävää, tango 18.12.1953 | kesto: 2:52 (Audio)
Matti Louhivuori: Sininen satu, tango 21.12.1953 | kesto: 2:58 (Audio)
Henry Theel: Satumaa, tango 11.02.1955 | kesto: 2:47 (Audio)
Erkki Junkkarinen: Tuntematon ystäväni, tango kesto: 3:11 (Audio)
Erkki Junkkarinen: Liekki yössä, valssi 10.10.1955 | kesto: 2:26 (Audio)
Henry Theel: Polttava kaipaus, valssi 27.09.1955 | kesto: 2:43 (Audio)

Unto Monosen ensimmäiset levytetyt sävellykset, niiden joukossa Satumaa, ovat 1950-luvun alusta. ”Melodia tulee tuolta jostakin siniseltä taivaalta", tangon suurmies kertoi menetelmistään.

Unto Mononen (1930–1968) oli Toivo Kärjen ohella Suomen tärkein tangosäveltäjä.

Maamme ensimmäinen populaarimusiikin tutkija Pekka Gronow teki vuonna 1967 helsinkiläisessä ravintola Hansassa haastattelun, jossa Mononen kertoo muusikon urastaan ja kappaleidensa synnystä.

Haastattelua ei ole tarkoitettu radio-ohjelmaksi, mutta sen harvinaisuus ja mielenkiintoisuus korvannee nauhoituksen tekniset puutteet.

Somerolaissäveltäjän ensimmäiset äänilevylle päässeet hengentuotteet eivät vielä nousseet hiteiksi. "Niistä puuttui vielä se jokin", muistelee muusikkotoveri elämäkertakirjassa Satumaa.

Mononen ei myöskään vielä keskittynyt tangoihin, vaan sävelteli niiden ohella niin valsseja kuin beguineja. Satumaastakin on olemassa "calypso"-merkinnällä varustettu nuottikäsikirjoitus.

Vuoden 1955 versio Satumaasta ei sekään noussut samanlaiseen asemaan kuin Reijo Taipaleen myöhempi levytys mieleenjäävine alku- ja välisoittoineen.

Vuoden 1955 jälkeen Mononen ei enää moneen vuoteen saanut sävellyksiään läpi levy-yhtiöissä. Uusi elämä alkoi 1960-luvun alussa.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: Etelä-Karjala, iskelmät, karjalaiset, Karjalankannas, Muolaa, musiikki, Somero, somerolaiset, säveltäjät, tangot, valssit, Varsinais-Suomi, varsinaissuomalaiset, äänitteet

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Pieni laulu. Säv. Unto Mononen, san. R. Kilpi, sov. H. Bergström. Finlandia P-116. Kappale on Unto Monosen ensimmäinen levytetty sävellys.
Aamunkoi. Säv. Unto Mononen, san. I. Kallio (= Tapio Lahtinen), sov. Toivo Kärki. Decca SD-5214. Elämäkerturit Heikki Metsämäki ja Petteri Pelkki arvioivat kappaleen ensimmäiseksi aikaa kestäväksi Monos-levytykseksi.
Ei yhtään ystävää. Säv. Unto Mononen, san. K. Artell, sov. T. Kärki. Rytmi R-6199.
Sininen satu. Säv. Unto Mononen, san. K. Artell, sov. T. Kärki. Rytmi R-6201.
Satumaa. Säv. ja san. Unto Mononen, sov. T. Kärki. Rytmi R-6242.
Tuntematon ystäväni. Säv. ja san. Unto Mononen, sov. T. Kärki. Rytmi R-6272.
Liekki yössä. Säv. ja san. Unto Mononen, sov. T. Kärki. Rytmi R-6272. Tämä ja seuraava sävelmä olivat Monosen viimeiset levytetyt valssit 15 vuoteen.
Polttava kaipaus. Säv. ja san. Unto Mononen, sov. M. Viljanen. Rytmi R-6267. Kappaletta on pidetty Monosen parhaana iskelmävalssina.

Unto Monosen iskelmäklassikoihin kuuluvat mm. Tähdet meren yllä, Syvä kuin meri, Kohtalon tango, Lapin tango ja Erottamattomat.
Lähes ”kansallistangon” aseman saaneessa Satumaassa on nähty uskonnollista symboliikkaa, ja sitä on jopa ehdotettu lisättäväksi virsikirjaan.
1960-luvulla Mononen nousi nuoren kulttuuriväen suosioon sävellettyään entiselle rumpalilleen M. A. Nummiselle mm. tangon Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa.