Elävä arkisto / Musiikki / Rockin ja popin ilmiöitä / Kun rock and roll tuli Suomeen /

Bill Haley villitsi Erottajalla 1956

1956

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Nuorten ikkuna tarkastelee uutta villitystä 02.10.1956 | kesto: 11:34 (Audio)
Rock-Jerry muistelee ensi-iltaa (ruots) 27.09.1988 | kesto: 1:34 (Video)

Elokuva Rock around the Clock aiheutti maailmalla mellakoita, mutta helsinkiläisessä teatterissa ei syyskuun 28. päivänä 1956 nähty "edes tanssitaudin oireita".

Uusi ohjelma Nuorten ikkuna avattiin lokakuussa 1956, ja sen ensimmäisestä ruudusta tarkasteltiin "rock and roll –ilmiötä, joka paraikaa villitsi nuoria ympäri maailmaa".

New Yorkissa villiintynyt ja kirkuva ihailijajoukko riisti Elvis Presleyn solmion ja paidannapit hänen saapuessaan esiintymispaikkaansa. Lontoossa teatterinomistajat kieltäytyivät esittämästä filmiä Rock Around the Clock riehaantuneiden nuorten rikottua istuimia ja ikkunoita.

Helsingin Erottajalla sijainneen Edison-teatterin asiakkailta kysytään, miksi rock and roll sai heidät "kiihkoutumaan". Moni toteaa: ”Rytmi on niin hyvä.” Löytyy myös penseämpiä mielipiteitä. Muuan nuorukainen päivittelee rokkihulluja, jotka töissäkin "rummuttavat käsin ja unohtavat työnsä kokonaan".

Itse elokuvassa "soittajat vääntelivät itseään kaikista nivelistä ja niiden välistäkin". He menivät "miltei solmuun, mutta saivat silti soittimistaan irti huumaavaa musiikkia tanssijoiden iloksi".

Rock and rollin tullessa Suomeen sitä pidettiin jazzin alalajina. Jazzkriitikko Harry Orvomaan mukaan rock and roll -musiikki oli "jazzmusiikillisesti täysin arvotonta. Rock oli kerännyt eräiden mustien jazzmuusikkojen esittämän rhythm and blues -musiikin huonoimmat puolet: riffien jatkuvan, mekaanisen toiston, 2. ja 4. tahtiosan liiallisen korostuksen ja kirkuvat soolot. Rock and roll vetosi motoriseen keskushermostoon ja "voi saattaa hurmiotilaan kypsymättömiä yksilöitä, joiden jazztietoisuus ei ole kyllin kehittynyt". Jazzille rokista oli vain haittaa. Jos jazzia todella rakasti, oli "tutkittava sitä, käytävä jazzkonserteissa ja käyttäydyttävä pidättyvästi".

Psykiatri Martti Kaila kuvaa primitiivisten kansojen rytmikästä tanssia purkautumistieksi, jossa "salatut toiveet ja irtautumistarve pääsevät hurmionomaisella tavalla ilmaisuunsa". Raivotanssimiset eivät olleet ajallemme mitään uutta. Keskiajalta tunnettiin useita vaarallisia tanssiepidemioita, joissa ihmiset "joutuivat vaikeiden kouristusten omaksi".

Kaj Järnström eli Rock-Jerry arvelee vuonna 1988 tehdyssä haastattelussa, että ulkomaiset lehtikirjoitukset saivat poliisin odottamaan levottomuuksia Rock Around the Clockin ensi-illassa. Levottomuudet jäivät kuitenkin "mielipide-eroihin" siitä, pitäisikö nuorten painua esityksen jälkeen suoraan kotiinsa vai ei. Omasta kannastaan kiinni pitänyt Järnström korjattiin virkavallan huostaan.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: elokuvakulttuuri, elokuvamusiikki, elokuvat, elokuvateatterit, Erottaja, häiriköt, ilmiöt, jazz, kulttuuriset ilmiöt, mellakat, nuoret, nuorisokulttuuri, nuortenelokuvat, poliisit, populaarikulttuuri, rock, rock and roll, rock-elokuvat, rockyhtyeet, suosio, tanssi, tuonti