yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Tämän runon haluaisin kuulla /

Saima Harmajan jäljillä

1913-1937

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Saima Harmaja, piirros: Virva Kunttu

Saima Harmaja eli lyhyen ja sairauden varjostaman elämän. Silti hän ehti kirjoittaa neljä runokokoelmaa.

Saima Harmaja syntyi toukokuussa 1913. Hän aloitti jo varhain runojen ja päiväkirjojen kirjoittamisen ja julkaisi 19-vuotiaana ensimmäisen runokokoelmansa "Huhtikuu".

Harmajan runoista voi aistia yksinäisen nuoren tytön kärsimykset. Päiväkirjamerkintä vuodelta 1927 kertoo "Riudun verkkaan, kuihdun keskellä kevättä. Olen vain pieni väsynyt tyttö."

Saima Harmaja vietti kesänsä Lohjan Jalassaaressa. Ympärillä olevan luonnon kauneus heijastui myös runoihin ja päiväkirjoihin: "Minä olen nähnyt auringon ja pilvet ja tuulen ja vihreän maan, ja minä voin koska tahansa kutsua sydämestäni esiin".

Saima Harmaja kuoli keuhkotautiin vähän ennen 24-vuotis-syntymäpäiväänsä huhtikuussa 1937.

Teksti: Virva Kunttu

AVAINSANAT: Jumala, keuhkotauti, kirjallinen, koulu, kärsimys, kärsiä, lausuntaesitykset, luonto, lyriikka, nuoruus, rakkaus, runoilija, runokokoelma, runot, sairaus, terveys, tunteet, uskonnollisuus, valoisa

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Saima Harmaja sai Valtion kirjallisuuspalkinnon vuonna 1935 ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran palkinnon vuonna 1936.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Saima Harmajan jäljillä
Tämän runon haluaisin kuulla

ESIINTYJÄT: Perttola-Flinck Aikki, Kirsti Toppari, Tyyni Tuulio, Eino E. Suolahti

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Huhtikuu. Runoja, 1932
  • Sateen jälkeen. Runoja, 1935
  • Hunnutettu. Runoja, 1936
  • Kaukainen maa. Runoja, 1937
  • Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa, 1938
  • Elämän auetessa. Koulutytön päiväkirjoja, 1939
  • Päiväkirjan lehtiä vv. 1933–37, 1942
  • Valikoima runoja, 1958
  • Varhainen kevät, lisälehtiä Saima Harmajan päiväkirjoista. Toim Kirsti Toppari,1977
  • Palava elämä. Päiväkirjaa, kirjeitä. Toim Kirsti Toppari, 1985
  • Aamusateen maa, valikoima kokoelmista Huhtikuu, Sateen jälkeen, Hunnutettu, Kaukainen maa, Jälkisatoa. Toim. Aino-Kaarina Mäkisalo, 1988
  • Sydämeni soi. Valikoima runoja ja päiväkirjaotteita, 1988
  • Läheisyys, 1994
  • Saima Harmaja: legenda jo eläessään. Kaarina Helakisa, 1978
  • Saima Harmaja – runoilijoista runoilijoin. Toim. Päivi Istala, 2007

Kuva: Saima Harmaja, piirros: Virva Kunttu

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 23.04.2010

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä