yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Luonto ja eläimet / Viikon luontoääniä /

Varpuslinnut 5/8

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Juha Laaksonen 2001, Pikkuvarpunen

Suomessa voi silloin tällöin kohdata pähkinänakkelin, joka nimensä mukaisesti syö pähkinöitä. Ainoana suomalaisena lintuna sen erikoisuus on, että se voi kiipeillä runkoa pitkin pää alaspäin. Kuuntele ja opi lisää edellisestä sekä pohjansirkusta, pulmusesta, punakylkirastaasta, punarinnasta, punavarpusesta, puukiipijästä, rastaskerttusesta, rautiaisesta ja räkättirastaasta.

Pohjansirkun pesimäalue on kuusia ja koivuja kasvava suometsä. Se on hiljainen lintu, mutta poikasaikaan emot varoittelevat äänekkäästi.

Pulmunen elää Pohjoisen pallonpuoliskon arktisilla rannikoilla ja tunturinummilla kivikkoisilla tunturihuipuilla ja – jyrkänteillä.

Punakylkirastas pesii monenlaisissa metsissä, mieluiten rehevien seka- ja lehtimetsien reunoissa, joissa on runsas pensaskerros. Sen varsinainen laulu on lyhyt, laskeva säe, jonka jälkeen se lavertelee hiljaa.

Punarinnan elinympäristöä ovat kaikenlaiset metsät, joiden aluskasvillisuus on rehevää ja puusto vaihtelevan ikäistä. Punarinta laulaa innokkaasti keväällä.

Punavarpusen elinympäristöä ovat puoliavonaiset pensaikot, pellonreunat, viljelysmaat, rannat ja jokienvarret. Sen innokasta viheltelyä voi kuulla koko keskikesän ajan.

Puukiipijän asuinaluetta ovat havumetsät, puistot ja vanhat lehtimetsät. Se laulaa korkealla äänellä lyhyttä säettä.

Pähkinänakkelia havaitaan suomessa joka syksy ja talvi, vaikka se onkin vain satunnainen pesimälintu. Se suosii iäkkäitä ja puistomaisia metsiä. Laji on äänekäs ja sen kutsuäänet ovat tiaismaisia.

Rastaskerttunen viihtyy vain vankimmissa ja korkeimmissa ruovikoissa. Rastaskerttunen laulaa voimakkaalla ja karhealla äänellä.

Rautiaisen elinaluetta on aukkoinen, rehevä metsä, jossa runsaasti pieniä kuusia sekä kataja- ja kuusitiheikköjä. Se laulaa kirkkaalla helisevällä äänellä puun latvassa.

Räkättirastas viihtyy puistoissa, puutarhoissa, lehti- ja sekametsissä. Sen ääni kuulostaa käheältä rääkymiseltä.

Teksti: Outi Heinonen

AVAINSANAT: linnut, luonnonäänet, luonto, luonto-ohjelmat, pohjansirkku, pulmunen, punakylkirastas, punarinta, punavarpunen, puukiipijä, pähkinänakkeli, rastaskerttunen, rautiainen, räkättirastas, varpuslinnut, ympäristö

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Luontoääniä.

Radio Suomi

OHJELMAN TEKIJÄT:
Ääni: Veikko Neuvonen

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Risto A. Väisänen, Esa Lammi & Pertti Koskimies 1998. Muuttuva Pesimälinnusto.

Kuva: Juha Laaksonen 2001, Pikkuvarpunen

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 02.04.2009

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä