Elävä arkisto / Oma elämä / Nuoruus / Kuriton nuoruus /

Koviksia, juntteja ja traktoriporukkaa

1978, 1979

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Pieksämäen jengi vs. Suonenjoen jengi 28.10.1978 | kesto: 8:42 (Video)
Kovia jätkiä ja Riistaveden traktoriporukkaa 09.12.1979 | kesto: 16:32 (Video)
Keskustan Rolssin ja Kontulan kovikset 28.10.1978 | kesto: 4:41 (Video)
Alpo Ruuth puhuu jengeistä 28.10.1978 | kesto: 4:10 (Video)

70-luvun jengi-nuorien mielestä junteilla oli pitkä tukka ja leveät lahkeet eikä hajuakaan maailman menosta. Jengit itse pyörivät samoilla, tutuilla kulmilla ja kaikki muut kuin oman kulmakunnan kasvatit olivat vaarassa saada turpaansa. Ohjelmassa tavataan nuorisoa Savosta ja Stadista.

Tekemisen ja harrastusten puute sai nuoret kokoontumaan kadunkulmiin ja torin laitoihin niin maalla kuin kaupungissakin.

Pieksämäkeläisen Jupen jengi oli etuoikeutetussa asemassa, heillä oli auto alla ja mahdollisuus vaihtaa maisemaa.

Jos kotikyliltä ei löytynyt tyttöjä auton takapenkille, pojat suuntasivat lähipaikkakunnile. Naapurinkylän tyttöjen jahtaaminen johti joskus tappeluihinkin.

Kesäisten tanssilavojen reunoilla haastatellan nuoria: nuoret vastaavat kysymyksiin koviksena olemisesta, maalaisten ja kaupunkilaisten eroista ja ennakkoluuloista.

Helsingissä pohditaan jengin johtajan ja jäsenten asemaa. Jengin johtohahmot eivät välttämättä ole isoja ja vahvoja vaan suulat ja hyvillä puhelahjoilla varustetut nousevat jengin hierarkiassa korkeimmalle.

Teksti: Emilia Kemppi

AVAINSANAT: alkoholinkäyttö, ennakkoluulot, epävarmuus, erilaisuus, Etelä-Savo, farkut, Helsinki, jengit, juntit, kokoontumiset, Kontula, kovikset, muoti, murrosikä, nuoret, nuorikulttuuri, persoonallisuus, Pieksämäki, Pohjois-Savo, Riistavesi, ryhmäkäyttäytyminen, Savo, seurustelu, Suonenjoki, tanssilavat, tappelut, traktorit, trendit, uhkailu, ujous, vapaa-aika, ystävyys

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Alpo Armas Ruuth (17. maaliskuuta 1943 Helsinki – 25. toukokuuta 2002 Helsinki) oli kirjailija, jonka teosten aihepiirinä olivat usein Helsingin Kallion ja Sörnäisten työläiskaupunginosat. Läpimurtoteoksessaan Kämppä (1969) Ruuth kuvaa 1950-luvun lopun Sörkän nuorisojengiä.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
NÄIN ON
PUHUMALLA PARAS

TV1/LASTEN JA NUORTEN TOIMITUS

HAASTATELTAVAT: Nuoria pieksämäkeläisiä, helsinkiläisiä, Minna Karhu, Nina Piilonen, Marja-Leena Koistinen, Mika Korpihalla, Jari Sollo, Alpo Ruuth

OHJELMAN TEKIJÄT:
TOIM/MATTI HÄMÄLÄINEN (TUOT/ TOIM), A-C HEINRICHSEN (KUVSIHT), KIRSTI HONKASALO, JUKKA KONTTORI & JARMO HEIKKINEN (TOIM).

MATTI HÄMÄLÄINEN JA JARMO HEIKKINEN (TOIM), RAYNOLD DICKMAN (LAV), TARJA HEIKKINEN (KUVSIHT).

Kuva: Jengi-nuoria 70-luvulla (1978) YLE kuvanauha

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 12.03.2010