yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa / Jatkosodan loppuvaihe 1943-1944 /

Miinanraivausta Suomenlahdella

1944, 1985

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.

Sotahistorioitsija ja komentaja evp. Tapani Mattila johti laivueen päällikkönä omaa osastoaan koko raivaustöiden ajan eli kuusi purjehduskautta. Suurimmat haasteet olivat aluksi siinä, että Suomi tarvitsi miinanraivaukseen sekä kalustoa että koulutettua henkilökuntaa.

Suomella olisi pitänyt olla 200 alusta miinanraivaukseen, mutta niitä oli vain neljäsosa tästä määrästä. Tilanne oli siinä mielessä nurinkurinen, että kun Suomi olisi voinut palata rauhanaikaiseen vahvuuteensa, niin miinanraivaus vaatikin laivastoon lisäresursseja.

Miinanraivaus Suursaaren, Lavansaaren ja Seiskarin vesillä oli sekä raskasta että vaarallista. Työtä oli lisäksi niin valtavasti, että vapaapäiviä ei tunnettu.

Miinoja oli Suomenlahdella niin paljon, että vuonna 1945 Helsinkiin pääsi vain pikku aluksilla saaristoväylää pitkin. Vuoden 1945 raivaus ei kuitenkaan poistanut ongelmaa, koska miinojen raivaus tapahtui Neuvostoliiton vesillä mm. Viipurinlahdella ja Koivistonsalmessa.

Teksti: Seija Aunila

AVAINSANAT: armeijat, asemasota, aseveljeys, evakot, evakuointi, hyökkäyssota, jatkosota, kansallissosialismi, laivasto, laivat, Lapin sota, Lavansaari, miinalaivat, miinanraivaus, miinat, Moskovan rauha, natsit, Pariisin rauhansopimus, puna-armeija, puolustusvoimat, rauhanneuvottelut, Seiskari, sotakorvaukset, sotilasliitot, Suomenlahti, Suursaari, talvisota, toinen maailmansota, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Suomenlahden miinanraivaus - hermojarepivä suururakka.

HAASTATELTAVAT: Tapani Mattila

OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittaja: Olli Ihamäki

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 29.01.2010

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä