Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Kulttuurin Turku /

V. A. Koskenniemi - esi-eksistentialisti?

1960

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

V. A. Koskenniemen 75-vuotishaastattelu 05.07.1960 | kesto: 25:37 (Audio)
Yrjö Luojolan ja Lauri Viljasen haastattelut 08.07.1962 | kesto: 7:40 (Audio)
Akateemikko puistokierroksella 01.04.1953 | kesto: 0:41 (Video)

Runoilija-akateemikko oli tohtori Yrjö Luojolan mukaan 1950-luvun muotifilosofien edeltäjä. Jo kauan ennen eksistentialisteja hän tunsi, että ihminen on avuton, yksin ja maailmaan heitetty.

Veikko Antero Koskenniemi (1885 - 1962) oli runoilija, kriitikko, yliopistomies ja akateemikko.

75-vuotishaastattelussaan Koskenniemi käy läpi tuotantoaan. Kokoelmista läheisin on Sydän ja kuolema (1919), jota edelsi tulevan puolison Vieno Pohjanpalon kohtaaminen.

Runoilija kuvaa myös 1900-luvun alkupuolen seurapiirielämää, josta "ei puuttunut epikurolaisiakaan piirteitä".

Lyriikka oli Koskenniemelle erottamaton osa elämää - siinä määrin, että kaikki sen ulkopuolelle jäänyt tuntui epätodelliselta.

Tuotantoa leimasi syvenevä pessimismi. "Soitto on suruista tehty", kirjailija toteaa.

Tohtori Yrjö Luojola korostaa Koskenniemen sukulaisuutta eksistentialismiin: olemassaolon arvoitus ja ihmisenä olemisen ahdistus olivat hänellekin keskeisiä.

Professori Lauri Viljanen luonnehtii Koskenniemeä "uuden kulttuuri-Suomen luojaksi". Runoilijana hän teki eurooppalaisen perinteen omakseen ja loi suomalaiseen lyriikkaan oman traditionsa. Koskenniemen varmavaistoisessa kriitikontyössä olennainen merkitys oli hänen antiikin tuntemuksellaan, goetheläisyydellään ja ranskan kirjallisuuden tuntemuksellaan.

Koskenniemi nähdään myös Turun yliopistosta kertovassa lyhytfilmissä vuodelta 1953. Siinä hän lueskelee Porthanin patsaan vierellä Turun Tuomiokirkkopuistossa ja keskustelee nuorten ihailijoidensa kanssa.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: ahdistus, akateemikot, arvostelijat, eksistentialismi, filmikatsaukset, haastattelut, kirjailijat, kirjallisuus, lyriikka, pessimismi, professorit, runoilijat, seuraelämä, Tuomiokirkkopuisto, Turku

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Filmikatsauksilla tarkoitetaan kotimaisia lyhytelokuvia, joita esitettiin 1930-1970-luvuilla pitkän elokuvan edellä elokuvateattereissa. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Runoilija ja humanisti (otteita)
V. A. Koskenniemi (ote)
Isänmaan toivon kultainen kirja III

Fennada-Filmi Junior (1953)

HAASTATELTAVAT: Veikko Antero Koskenniemi, Yrjö Luojola, Lauri Viljanen

OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittaja: Paavo Eini
Filmin käsikirj. ja ohjaus Väinö Vento, kuvaus Unto Kumpulainen, selostus Carl-Erik Creutz

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

Luojola, Yrjö: V. A. Koskenniemen totuudenetsijä-motiivi. WSOY, 1962.
Viljanen, Lauri: V. A. Koskenniemi. Teoksessa Suomen kirjallisuushistoria 1 - 3. SKS, 1999.

Kuva: Akateemikko V. A. Koskenniemi Turun Tuomiokirkkopuistossa. (1953) YLE kuvanauha.