Professori Antti Hervosen mukaan kaikista halvin konsti dementian estämisessä on aivojen määrätietoinen ja jatkuva käyttö.

Aivot on siitä erityinen elin, että se pystyy kehittymään koko ihmisen elämänkaaren ajan, jos niitä koko ajan käytetään mahdollisimman monipuolisesti.

Mitä tarkoittaa monipuolinen aivojen käyttö? Sitä että, ihmisen pitäisi omaksua opiskeluiässä tai viimeistään keski-iässä useita erilaisia tapoja käyttää aivojaan, hankkia esimerkiksi harrastuksia henkiseltä puolelta niin, että hänellä on ”monipuolinen profiili”. Tällöin pystyy vanhemmiten myös luovimaan paljon paremmin, jos jokin asia alkaa mennä huonosti.

Kielten opiskelu on tehokasta jumppaa aivoille. Eläkeläinen Ilmari Kianne opiskelee kieliä työväenopistolla. Kielten opiskelu tarjoaa haastetta, sillä vanhemmiten tulee yhä vaikeammaksi oppia ns. merkityksettömiä yhteyksiä, kuten kielten sanastoa.

Aivojen toiminnan perusyksikkö on yksi hermosolu, joita aivoissa on miljardeja. Syntymän jälkeen niitä ei enää juuri kehity, professori Hervonen kertoo. Syntyessämme meillä on jo koko se varasto hermosoluja, joilla meidän pitää seuraavat sata vuotta pärjätä.

Hermosolut ovat äärimmäisen herkkiä kaikille ulkoisille haittavaikutuksille ja niitä kuolee koko ajan. Mutta tämän takia aivoihin on kehittynyt aivan uskomaton joustamiskyky. Jäljelle jääneet hermosolut kykenevät aistimaan, että ”nyt tuosta kaveri häipyi, joten mun täytyy alkaa hoitaa senkin tehtäviä” Hervonen kuvailee.

Jos elinikäistä opiskelua harrastetaan, voi aivoissa olla jopa kymmenkertainen tiheys hermoverkostossa. Tiheä verkosto pystyy vastustamaan dementoitumista huomattavasti pitempään.

Teksti: Heidi Sommar

AVAINSANAT: aikuisopiskelu, aivot, dementia, ikääntyminen, muistaminen, muisti, muistisairaudet, opiskelu, oppiminen, oppimiskyky, vanheneminen, vanhuus

Anna palautetta sivun sisällöstä