Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa / Jatkosodan alkuvaihe 1941-1942 /

Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Lotat sodassa 19.09.1970 | kesto: 44:44 (Audio)
Näyte ohjelmasta 19.09.1970 | kesto: 1:20 (Audio)
Lotta Svärd -järjestön historia uusiin kansiin 18.03.1999 | kesto: 2:25 (Video)
Säätiön rahankäyttöä halutaan ohjata uudelleen 08.03.2001 | kesto: 2:03 (Video)
Tuusulan Lottamuseo 31.07.2001 | kesto: 7:18 (Video)

Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.

Vapaaehtoinen Lotta Svärd –järjestö perustettiin vuonna 1921 avustamaan suojeluskuntien toimintaa. Sen periaatteita olivat uskonto, isänmaallisuus ja uhrivalmius.

Oliko lotta-aatteessa myöhempinä vuosina enää mitään muodikasta? Mitkä olivat lottien
”12 kultaista sanaa”, ja oliko lottapuku naisellinen?

Kirsti Penttinen haastatteli entisiä lottia ja järjestön historiaa tutkinutta Marjatta Marinia vuonna 1970.

Tuolloin moni entinen lotta koki sodan ajoista puhumisen kiusallisena. Vaiteliaisuutta kesti aina 1990-luvun alkuun asti, jolloin sodan aikana lottina toimineiden naisten korvaamatonta työpanosta alettiin jälleen julkisesti arvostaa.

Teksti: Reijo Perälä ja Petra Himberg

AVAINSANAT: armeijat, asemasota, aseveljeys, evakot, evakuointi, hyökkäyssota, jatkosota, kansallissosialismi, Lapin sota, lotat, Lotta Svärd, Moskovan rauha, natsit, Pariisin rauhansopimus, puna-armeija, puolustusvoimat, sotakorvaukset, sotavangit, sotaveteraanit, sotilasliitot, talvisota, toinen maailmansota, vankileirit, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Nimi Lotta Svärd juontaa juurensa Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin. Runossa Lotta Svärd lähtee miehensä mukana sotaan, miehensä kaaduttua hän jää hoitamaan haavoittuneita sotilaita.
Sotavuosina 1939-1944 lottien tavoitteena oli avustaa sotilaita tai vapauttaa miehiä sotilaiksi muista tehtävistä. Siinä he onnistuivat hienosti: lottien ansiosta 100 000 miestä vapautui maanpuolustustehtäviin.
Lottien toiminta rintamallakin oli aseetonta. Talvi- ja jatkosodan aikana noin 40 000 lottaa avusti armeijaa huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa.
Sodan jälkeen järjestö lakkautettiin rauhansopimuksen "fasistipykälän" vuoksi. Valvontakomissio katsoi, että järjestöllä oli "liian läheiset suhteet suojeluskuntiin". Ennen lakkauttamistaan järjestö ehti siirtää varojaan vastaperustetulle Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Vuonna 2004 säätiö muutti nimensä Lotta Svärd Säätiöksi.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Naiset ja maanpuolustus
Tv-uutiset
Tv-uutiset
Ykkösen aamu-tv

Yleisradio

HAASTATELTAVAT: Lauri Malmberg, Marjatta Marin, Annukka Kiviranta-Koivisto, Gustav Hägglund, Mailis Kortteinen, Eeva Tapio, Päivi Varpasuo

OHJELMAN TEKIJÄT:
Leikkeet 1 ja 2: Kirsti Penttinen (toimittaja)
Leike 3: Marjo Hiltunen (toimittaja)
Leike 4: Liisa Lehmus (toimittaja)
Leike 5: Leena Pakkanen ja Jussi-Pekka Rantanen (juontajat)

Kuva: Lotat hoitivat sodan aikana monia tärkeitä tehtäviä. Ylen kuva-arkisto. (1944) YLE