Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin haudattiin lasiarkussa Moskovassa 5. maaliskuuta 1953. Vainajaa ylistettiin "aikamme suureksi ajattelijaksi, rauhan suureksi lipunkantajaksi ja vertaansa vailla olevaksi organisaattoriksi".

1 audioleike

1950-luvulla sodan varjo väistyi Suomesta: sotakorvaukset saatiin maksetuiksi, olympialaiset pidettiin Suomessa, ja Armi valittiin maailman kauneimmaksi.

1 audioleike

Pariisin rauhankonferenssin virallisissa ja epävirallisissa keskusteluissa käytettiin välillä kovaakin kieltä. Ulkoministeri Molotov syytti Suomea uhkaavaan sävyyn siitä, että Suomi yrittää käyttää hyväkseen suurvaltojen erimielisyyksiä.

2 audioleikettä

Neuvostoliitto myönsi matemaatikko Felix Iversenille vuonna 1954 Stalinin rauhanpalkinnon hänen työstään neuvostomielisessä Maailman rauhanneuvostossa. Suomalaisessa rauhanliikkeessä kunnianosoitus herätti ristiriitaisia tunteita.

1 audioleike

Vuoden 1918 kansalaissodan jälkeen Suomesta oli paennut Neuvosto-Venäjälle kymmenisen tuhatta punaista. 1930-luvun pulan aikana emigranttien määrä kasvoi 12 000—15 000 hengellä.

2 audioleikettä

Normandian maihinnousun jälkeen natsien valta Euroopassa mureni kilometri kilometriltä. Ardennien taistelussa ja Saksan kaupunkien pommituksissa kuoli vielä satojatuhansia ihmisiä.

2 audioleikettä

Kun Saksa oli vallannut Reininmaan, liitättänyt Itävallan alueeseensa ja marssinut Tšekkoslovakiaan, Hitler hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939.

2 audioleikettä

Suomea Pariisin rauhankonferenssissa edusti pääministeri Mauno Pekkalan vetämä valtuuskunta. Suomalaiset lähtivät Pariisiin siinä uskossa, että välirauhan määrittelemistä ehdoista voitaisiin vielä neuvotella ja että ankaria ehtoja voitaisiin lieventää.

1 videoleike

Neuvostoliitto ja Kiina ajautuivat lopulliseen välirikkoon vuonna 1962.

2 audioleikettä

Neuvostososiologi Igor Atshildijev pohtii henkilöpalvonnan syntyä. Stalin synnytti oman uskonnon - ja loi sille oman taivaan ja helvetin, tällä kertaa maan päälle.

1 audioleike