yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Suomalainen kommunismi /

Itse asiassa kuultuna: Arvo Poika Tuominen

1894-1977

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Arvo Tuominen kotonaan (1978) Kuvaaja: Kalle Kultala.

Arvo Poika Tuominen, puusepän kisälli Hämeenkyröstä, josta tuli ammattiyhdistysmies, toimittaja ja punavanki, sekä kommunisti Suomessa ja Moskovassa. Talvisodan aikaan hän vaihtoi puolta ja toimi Suomeen palattuaan mm. sosiaalidemokraattien kansanedustajana.

Arvo "Poika" Tuominen (1894-1981) syntyi Hämeenkyrössä 17-lapsiseen perheeseen. Tuomisen lapsuutta leimasivat isän kurinpito ja tiukkuus ja äidin lempeys.

Renkinä olo ja höyrypuusepän ammatti eivät tyydyttäneet nuoren miehen mieltä ja hän opiskeli Tampereen työväenopistossa innostuen yhteiskunnallisista aineista.

Hän jäi usein keskustelemaan ja väittelemään politiikasta oppituntien jälkeenkin työläisjoukkoon, josta muodostui ns. "Lauantaiseura".

Tuominen pääsi näyttämään kirjoittajan lahjojaan toimitusharjoittelijana Kansan Lehdessä syyskuussa 1917.

Puolta vuotta myöhemmin hän oli lehden päätoimittaja, toimitussihteeri ja toimittaja. Sisällissodan puhjettua Tuominen vastasi keskellä Tampereen taisteluja punaisten tiedotuksesta.

Tuominen oli keskeisessä roolissa kokoamassa ammattiyhdistysliikettä ja perustamassa Sosialistista Työväenpuoluetta. Hän koki Suomen poliittiset vankilat ja oli maanpaossa Neuvostoliitossa ja Ruotsissa seitsemän vuotta.

Sotien jälkeisinä vuosina Arvo Tuominen toimi Työväen Sanomalehtien Tietotoimiston, TST:n kirjeenvaihtajana Tukholmassa.

Tuominen palasi Suomeen vuonna 1956 ja ryhtyi jälleen Kansan Lehden päätoimittajaksi. Hän nousi vuonna 1958 eduskuntaan sosiaalidemokraattien listoilta.

Vanha vallankumouksellinen jatkoi vielä viimeisen teoksensa "Ettei totuus unohtuisi" (1976) ilmestymisen jälkeenkin yhteiskunnallisen sanomansa levittämistä.

Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa Tuominen vieraili vuonna 1977, jossa hän kertoi elämänsä vaiheista ja poliittisesta urastaan.

Teksti: Heidi Sommar (Lähde: Wikipedia)

AVAINSANAT: Hämeenkyrö, hämeenkyröläiset, hämäläiset, itsenäistyminen, kansalaissota, kommunismi, Lahti, luokkasota, Moskova, Neuvostoliitto, Pirkanmaa, pirkanmaalaiset, punaiset, punakaartit, punakapina, Ruotsi, sisällissota, suojeluskunnat, Tampere, tamperelaiset, teloitus, teloituspaikat, terrorismi, Tukholma, työväenliike, valkoiset, valkokaartit, vankileirit, vapaussota, veljessota, Venäjä

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Itse asiassa kuultuna: Arvo Poika Tuominen

TV2

HAASTATELTAVAT: Arvo Tuominen

OHJELMAN TEKIJÄT:
Jarmo Porola (tuot). Pekka Holopainen & Risto Heikkilä & Leo Lehdistö & Jarmo Porola (toim). Sirpa Bertling (kuvsiht).

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Sirpin ja vasaran tie (Tammi 1956)
  • Kremlin kellot (Tammi 1956)
  • Maan alla ja päällä (Tammi 1958)
  • Myrskyn aikaa (Tammi 1970)
  • Myrskyn mentyä – Kommunistinen vai demokraattinen Suomi? (Tammi 1971)
  • Tarvitaanko Suomessa vallankumousta? (Tammi 1974)
  • Ettei totuus unohtuisi (Tammi 1976)

Kuva: Arvo Tuominen kotonaan (1978) Kuvaaja: Kalle Kultala.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 29.10.2010

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä