Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailmanpolitiikka / Muammar Gaddafi - 42 vuotta diktatuuria /

Suomalaiset rakensivat asetehtaan Libyaan

1996

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Raportti Libyan asetehdashankkeesta 26.04.1996 | kesto: 6:12 (Video)

Vuonna 1981 Perusyhtymä pääsi mukaan sotabisnekseen, kun Neuvostoliitosta tuli tilaus Gaddafin Libyaan rakennettavasta asetehtaasta. Hanke naamioitiin "ompelukonetehtaaksi" ja "koulutuskeskukseksi".

Bani Walidiin pystytettävän suurtehtaan tarkoituksena oli valmistaa rynnäkkökivääreitä ja sinkoja Libyalle ja muille Neuvostoliiton silloisille liittolaisille. USA painosti Suomen hallitusta estämään hankkeen, koska pelkäsi laitosta käytettävän kemiallisten aseiden valmistukseen.

Ulkoministeriölle projekti oli kiusallinen, ja se ilmoittikin Perusyhtymän johdolle, ettei siihen lähteminen olisi suotavaa. Rakennushanke kuitenkin toteutettiin UM:n kannasta huolimatta, joskin sen todellinen luonne pidettiin julkisuudelta piilossa. Projekti toi Perusyhtymälle kaikkien aikojen voitot.

UM:n apulaisosastopäällikkö Pekka J. Korvenheimo aprikoi, saiko Perusyhtymä hankkeeseen siunauksen joltain muulta poliittiselta taholta, esimerkiksi tasavallan presidentiltä. Rauhantutkija Tuomo Melasuon arvioi, että projekti vietiin läpi sen tuottoisuuden takia, mutta katsoo myös, että Suomea käytettiin tapahtumassa suurvaltapoliittisena pelinappulana.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: aseteollisuus, Bani Walid, Libya, Neuvostoliitto, Perusyhtymä, rakennusliikkeet, reportaasit, rynnäkkökiväärit, Suomen ulkoasiainministeriö, ulkoasiainhallinto, ulkopolitiikka, YIT

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Ohjelman internetversiosta on poistettu ulkomaista kuva-aineistoa tekijänoikeussyistä. Ohjelman lopussa kuva hyppii hieman alkuperäisellä nauhalla olleen vian vuoksi.