yle.fi




Elävä arkisto / Urheilu / Kesäolympialaiset / Meksikon olympialaiset 1968 /

Olympiaboikotit

1968 - 2008

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Kyltti KOK:n päämajassa Lausannessa. YLE kuvanauha.

Maailman nuoriso ei aina ole päässyt mittelemään voimiaan valtiorajoista välittämättä. Ensimmäisen kerran maailmanpolitiikka ja urheilupolitiikka löivät näkyvästi kättä Meksikon kisojen alla vuonna 1968.

Jo aiemmin oli olympialaiset nähty hyvänä painostuskeinona.

Vuonna 1948 Romania ja Bulgaria olivat jättäytyneet Lontoon kisoista viisumisyistä.

Vuonna 1956 useat länsimaat olivat harkinneet Melbournen kisojen boikotoimista vastalauseena Unkarin kansannousun kukistaneelle Neuvostoliitolle.

Meksikon kisojen boikottiuhan syynä oli KOK:n päätös hyväksyä Etelä-Afrikka takaisin olympialiikkeeseen.

40 maata uhkasi jäädä kisoista pois, ellei KOK peru päätöstään. Komitea otti painostuksen vakavasti ja rotusortoa harjoittava Etelä-Afrikka pidettiin edelleen kisojen ulkopuolella.

Ensimmäinen toteutunut suurboikotti nähtiin Montrealissa 1976. Tuolloin 30 Afrikan maata vetäytyi kisoista protestina Uudelle-Seelannille, joka oli pelannut rugbymaaotteluita Etelä-Afrikan kanssa.

Seuraavat kaksi kisaa jäivät kylmän sodan jalkoihin. USA:n väistyvän presidentti Carterin aloitteesta kaikkiaan 47 länsimaata jäi pois Moskovan kisoista 1980. Virallisena syynä oli Neuvostoliiton Afganistanissa käymä sota.

Los Angelesissa 1984 itäblokin vastaboikotti ei tullut yllätyksenä. Viralliseksi syyksi 14 maan poisjäämiseen ilmoitettiin Los Angelesin heikko turvallisuustilanne sekä USA:n harjoittama neuvostovastainen propaganda.

Viimeiset kylmän sodan rippeet näkyivät 1988 Soulissa. Kisoista jäi pois seitsemän maata, joista tärkeimmät olivat Pohjois-Korea, Kuuba ja Etiopia.

Teksti: Petra Himberg

AVAINSANAT: boikotit, kannanotot, kansainvälinen politiikka, kylmä sota, Los Angeles, Meksiko, Moskova, olympialaiset, Soul

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • *) Videoklipin keskivaiheilla on stillkuva.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Myöhäisuutiset
Uutiset ja sää
Uutiset ja sää
Tv-uutiset ja sää

YLEn TV-uutistoimitus

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Raevuori-Arponen-Hannus: Urheilu 2000. WSOY 1995.

Kuva: Kyltti KOK:n päämajassa Lausannessa. YLE kuvanauha.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.08.2008

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä