yle.fi




Elävä arkisto / Ulkomaat / Sotaisa maailma / Toisen maailmansodan loppuvaiheet /

Holokaustin lapset

1940-1945

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Auschwitzin keskitysleirin vartiotornit. (1991) Pressfoto.

Natsi-Saksan keskitys- ja tuhoamisleireissä kuoli yli kuusi miljoonaa juutalaista, joista lapsia oli puolitoista miljoonaa. Miten keskitysleirien kauhuista kerrotaan lapsille?

Euroopassa toimi toisen maailmansodan aikana kolme sataa keskitysleiriä. Kun niiden portit keväällä 1945 aukenivat, maailma sai tutusta yhteen ihmiskunnan historian suurimmista ja kauheimmista rikoksista.

Karmela Belinki pohtii vuonna 1981 radioidussa ohjelmassaa, kuinka leirien epäinhimilliset tapahtumat ovat vaikuttaneet henkiinjääneiden myöhempään elämään.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: antisemitismi, Eurooppa, holokausti, juutalaiset, juutalaisuus, juutalaisvainot, kansallissosialismi, kansanmurha, keskitysleirit, natsit, sotarikokset, toinen maailmansota

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Holocaustin lapset.

OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittaja: Karmela Belinki

Kuva: Auschwitzin keskitysleirin vartiotornit. (1991) Pressfoto.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä