Arkkitehtien Märta ja Pauli Blomstedtin suunnitteleman Pohjanhovin vihkiminen käyttöön syyskuussa 1936 oli merkkitapaus matkailun historiassa.

Pohjois-Euroopan suurimman hotellin tunnuksia olivat suuret lasiseinät, kattoa kannattavat pilarit, avotakat sekä näköalat Kemijoelle ja Ounasvaaralle.

Pohjanhovi saavutti maailmanmaineen lyhyessä ajassa kun ulkomaiset arkkitehdit ylistivät hotellin muotoja sankarifunkikseksi. Lehdet kuvailivat hotellin rakennusvauhtia ”amerikkalaiseksi” ja hotellia ”mannermaiseksi”. Harvinaista oli myös sähköistetty keittiö, jota mainostettiin Euroopan pohjoisimpana. Keittiön varusteisiin kuuluivat modernit laitteet, jotka tekivät mahdolliseksi tuoreen poronlihan ja Jäämeren antimien tarjoamisen kautta vuoden.

Sodan aikana hotellissa pidettiin neuvotteluja Suomen ja Saksan sotajohdon kesken. Tuolloin Pohjanhovissa vierailivat marsalkka C.G.E. Mannerheim, presidentti Risto Ryti, kenraalieversti Eduard Dietl, Hitlerin henkilökohtaisen esikunnan päällikkö Alfred Jodl ja Gestapo-päällikkö Heinrich Himmler. Vuonna 1941 hotelli toimi salaisen tiedustelupalvelun keskuksena.

Rovaniemen hävityksen aikaan lokakuussa 1944 Pohjanhovi räjäytettiin saksalaisten miinoitettua rakennuksen. Hotellista säilyi ainoastaan ensimmäisen kerroksen siipirakennus ja sen maanalainen kellari.

Rovaniemen jälleenrakennus aloitettiin heti sodan jälkeen. Täydellisen hävityksen kokenut kaupunki rakennettiin Alvar Aallon ja Markus Tavion suunnitelmien mukaisesti. Arkkitehti Aulis E. Hämäläisen suunnittelema uusi Pohjanhovi avattiin vuonna 1947.

1950-luvun alkupuolelta lähtien Pohjanhovin asiakkaina oli merkkihenkilöitä, muun muassa USA:n presidentin puoliso Eleanor Roosevelt. Hotelli oli myös taiteilijoiden ja elokuvantekijöiden kohtauspaikka. Reino Helismaan ja Kauko Käyhkön elokuvaa ”Rovaniemen markkinoilla” kuvattiin hotellissa vuonna 1951.

Presidentti Urho Kekkonen toi Pohjanhoviin monia eri maiden valtioiden päämiehiä seurueineen. Tunnettuja vieraita olivat mm. Belgian, Tanskan ja Alankomaiden kuningasparit sekä presidentit Josip Broz Tito ja Leonid Brežnev.

Pohjanhovin taantumuksen aikakausi alkoi 1960-luvun alkupuolella kun paikkakunnalle avattiin toinen hotelli. Rapistuneen Pohjanhovin usko loistavaan menneisyyteen ei enää riittänyt kun asiakkaat katosivat, myynti laski ja henkilökunnan motivaatio hiipui. Uusi nousukausi alkoi vuonna 1967. Hotelli saneerattiin, osa sen toiminnoista myytiin ja liiketoiminnassa keskityttiin ydintoimintoihin.

Pohjanhovia on vuosien myötä remontoitu, laajennettu, korjailtu ja ehostettu. Nykyään 70-vuotias Pohjanhovi on historiastaan tunnettu, lappilaiseen perinteeseen nojautuva elämyshotelli, joka palvelee asiakkaitaan jokaisena vuodenaikana eri aktiviteetein.

Teksti: Rita Landström

AVAINSANAT: Hotelli Pohjanhovi, hotellit, jälleenrakennus, Kemijoki, Lapin sota, Lappi, majoitusliikkeet, matkailu, matkailukohteet, Ounasvaara, ravintolat, Rovaniemi, räjähdykset, tuhot, tuhotyö, valtiovierailut, yleisötoiveet, yritykset

Anna palautetta sivun sisällöstä