Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet /

Kun Lapuan liike ravisteli

1929-1932

Kuva: Vihtori Kosola oli Lapuan liikkeen keulahahmo. Rovasti K.R. Kares nimitti hänet

Lapuan liike ravisteli Suomea lähes kolmen vuoden ajan. Kirjapainoihin kohdistuneet hyökkäykset, muilutukset, kunnanvaltuustojen puhdistukset ja työväentaloihin kohdistunut ilkivalta olivat osa Lapuan liikkeen toimintamuotoja.

Vuosina 1929-32 toiminut liike käynnistyi kommunisminvastaisena kansanliikkeenä. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa osa kannattajista turvautui myös väkivaltaan.

Yksistään kesän 1930 aikana tapahtui 254 kyyditystä tai kyyditysyritystä. Viisi ihmistä menetti kuohunnassa henkensä. Kesällä 1930 käynnistettiin myös valtuustojen puhdistus. Valtuustot ”puhdistettiin” kommunisteista noin 70 kunnassa.

Lapuan liikkeen kannatusta ei koskaan mitattu vaaleissa. Suuret kokoukset ja näyttävät mielenosoitusmarssit synnyttivät kuitenkin kuvan siitä, että liikkeen takana on valtava voima.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: demokratia, Helsinki, IKL, Isänmaallinen Kansanliike, kansanvalta, Kokoomus, kommunismi, kommunistit, kyyditykset, Lapua, Lapuan liike, lapuanliike, Maalaisliitto, muilutukset, Mäntsälä, Mäntsälän kapina, oikeisto, oikeistoliikkeet, oikeistopuolueet, parlamentarismi, poliittinen väkivalta, SDP, Suomen Lukko, talonpoikaismarssi, terrorismi, vasemmisto, ääriliikkeet, äärioikeisto

Katsele ja kuuntele

Talonpoikaismarssi

1 videoleike

Kesällä 1930 Lapuan liike oli valtansa huipulla. Kommunistilakien vauhdittamiseksi Lapuan liike järjesti 7.7.1930 talonpoikaismarssin, johon osallistui noin 12 000 liikkeen kannattajaa.
Katsele ja kuuntele

Laillisuusmies Ståhlberg Lapuan liikkeen hampaissa

1 videoleike

K. J. Ståhlberg oli Lapuan liikkeen kannattajien hampaissa koko liikkeen toiminnan ajan. Laillisuutta korostava presidentti oli lapualaisille kuin punainen vaate.
Katsele ja kuuntele

Mäntsälän kapina kukistettiin radion avulla

2 audioleikettä ja 1 videoleike

Alkuvuodesta 1932 tapahtunut Mäntsälän kapina jää historiaan maailman ensimmäisenä kapinana, joka on kukistettu radion avulla.
Katsele ja kuuntele

Musta murha, valkoinen totuus

Syyskuun 1. päivä 1930 jäi Heinäveden kunnan historiaan yhdeksi sen synkimmistä päivistä. Tuona päivänä surmattiin kunnallislautakunnan puheenjohtaja Onni Happonen, jonka ruumis löydettiin vasta lähes kaksi vuotta surmatyön jälkeen. Murhasta annettiin tuomiot, mutta todellisia syyllisiä ei koskaan tuomittu.
Katsele ja kuuntele

Tietolaatikko

Lapuan liikkeen alkuna pidetään kommunistinuorten 23.-24.11.1929 järjestämiä ns. haastejuhlia, jotka antoivat välittömän aiheen lukuisille kommunisminvastaisille kansalaiskokouksille ja sitä kautta liikkeen järjestäytymiselle.

Keväällä 1930 pidetyssä lapualaiskokouksessa kommunisminvastaisen taistelun yhdyssiteeksi perustettiin Suomen Lukko –niminen järjestö, joka kuitenkin laillisuutta korostavana joutui pian syrjään.

Kevään 1930 aikana Lapualle syntyi uusi valtakeskus, jonka keskushenkilö oli Vihtori Kosola. Tämä Kosolan ympärille ryhmittynyt radikaali linja oli valmis myös laittomiin tekoihin

Kesän 1930 aikana maassa tapahtui 254 kyyditystä tai kyyditysyritystä. Osa ”muilutettavista” vietiin itärajalle. Valtuustot ”puhdistettiin” kommunisteista noin 70 kunnassa.

Lapuan liike vaati ns. kommunistilakien säätämistä. Vaatimuksia vauhditettiin kesällä 1930 järjestetyllä talonpoikaismarssilla, johon osallistui noin 12 000 liikkeen kannattajaa.

Syksyllä 1930 lapualaiset kyyditsivät presidentti K.J. Ståhlbergin ja hänen puolisonsa Ester Ståhlbergin Helsingistä Joensuuhun. Tasavallan ensimmäisen presidentin kyyditys nosti vastalauseryöpyn Lapuan liikettä vastaan ja liikkeen kannatus alkoi ehtyä.

Kun kommunistien toiminta kiellettiin, Lapuan liike suuntasi toimintansa myös sosialidemokraatteja vastaan. Erityisen huomion kohteeksi joutuivat työväentalot, joita liikkeen kannattajat naulaisivat kiinni.

Alkuvuodesta 1932 tapahtunut Mäntsälän kapina oli Lapuan liikkeen päätepiste. Tämän jälkeen toiminta jatkui Isänmaallisen Kansanliikkeen eli IKL:n nimellä.